Tässä on Japanin kartta, mutta mieti mielessäsi, missä Japani sijaitsee maapallolla.
Nyt katso Japanin sijainti maailmankartalla. Sijoititko maan oikeaan paikkaan? Monet sijoittavat Japanin mielessään alemmas. Japani on samoilla leveysasteilla Välimeren ja Los Angelesin kanssa. Pohjoisin saari Hokkaidō on samalla leveysasteella Lontoon ja Pariisin kanssa.
Lähimmät naapurit ovat Kiina, Etelä-Korea ja Venäjä ja Japani kuuluu Itä-Aasiaan.
Japanin nimi, Nihon tai Nippon (kanji näkyy yläpuolella), tarkoittaa nousevan auringon maata. Kiinalaisen sanamerkin eli kanjin ensimmäinen osa tarkoittaa aurinkoa, päivänvaloa, ja toinen osa alkuperää, juurta, lähdettä. Ennen muinoin kiinalaiset kutsuivat Japania tällä nimellä, koska Japani sijaitsee heistä katsottuna idässä; aurinko siis nousee Japanista päin. Japanin lippukin symboloi aurinkoa.
Japani sijaitsee Tyynen valtameren rannalla. Tyynenmeren rannikon teollisuusalueet ovat tiheästi asuttuja. Japani on teollisuusmaa; yli 40% bruttokansantuotteesta on peräisin teollisuudesta, maatalouden osuus on alle 5%. Samalla Japani on maailman suurin kalastusmaa. Toisella puolella Japania on Japaninmeri. Pohjoisessa on Ohotanmeri (Okhotskin meri), etelässä Filippiinienmeri ja lounaassa Itä-Kiinan meri.
Koska Japani sijaitsee eristyksissä muusta maailmasta meren ympäröimänä, siellä on säilynyt omia vanhoja tapoja. 1600-luvulla Japani suljettiin ulkopuolisilta vaikutteilta 240 vuoden ajaksi. Maassa elettiin täysin suljetussa yhteiskunnassa. Eristäytymisen kausi päättyi jo 1800-luvun puolivälissä, mutta Japanin omaleimaiseen kulttuuriin se on jättänyt jälkensä.
Japani koostuu yli 3000 saaresta, joista isoimmat ovat ylimpään karttaan merkityt Hokkaidō, Honshū, Shikoku ja Kyūshū. Näiden alapuolella on Ryūkyū-saaret, jotka olivat aikoinaan itsenäinen kuningaskunta. Ryūkyū-saarista suurin on Okinawa. Okinawa löytyy ylläolevasta kartasta; Ryūkyū-saaret näkyvät kokonaisuudessan tässä:
“Okinawalta löytyvät Japanin kauneimmat hiekkarannat ja lämpötila ei koskaan laske alle +20 astetta. Okinawalla ja useilla ketjun saarilla on maailman upeimmat koralliruitat: harvinaista sinistä korallia esiintyy juuri täällä. Luonto on erittäin monipuolista ja kiinostavaa. Esimerkiksi merikilpikonnat tulevat vuosittain tänne munimaan rannalle. Okinawa on merkittävä sokeriruokon, ananaksen, papayan ja muiden trooppisten hedelmien tuottaja.” (http://www.kielimatkat.net/index.php?p=219)
Japanin pienoishakuteoksen mukaan Japanin saaristo koostuu 6852 saaresta, mutta kaikki muut lähteet kertovat n. 3000 saaresta.
Japanin pääsaari on Honshū ja siellä sijaitsee moni Japanin suurimmista kaupungeista: Tokio, Yokohama, Hiroshima, Osaka ja Kioto (ks. ylin kartta).
Tokio on Japanin pääkaupunki. Ennen kaupungin nimi oli Edo, mutta kun pääkaupunki siirrettiin vuonna 1867 Kiotosta (ennen Heian-kyō), japaninkieliseltä nimeltään Kyōto, tarkoittaen pääkaupunkia, Edon nimi muutettiin Tokioksi; Tō-kyō tarkoittaa itäistä pääkaupunkia (vrt. Kiinan Beijing – pohjoinen pääkaupunki ja Nanjing – eteläinen pääkaupunki). Ennen Kiotoa pääkaupunki sijaitsi Narassa, jonka vanha nimi on Heij ō-kyō (710-794). Nykyään molemmissa kaupungeissa, sekä Kiotossa että Narassa, on paljon kauniita temppeleitä.
Pohjoisella Hokkaidōn saarella on runsaasti koskematonta metsää ja kuusi kansallispuistoa. Hokkaidōn suurin kaupunki on Sapporo. Tiedätkö, mistä Sapporo on kuuluisa? Siellä oli talviolympialaiset 1972 ja siellä pidetään jokavuotinen Sapporo-lumifestivaali – ja onhan siellä samanniminen olutpanimo! Tällä pohjoissaarella asuu vain viisi miljoonaa ihmistä, mikä on vähän verrattuna muuhun maahan (paitsi pienimpään saareen Shikokuun). Hokkaidōn saaren alkuperäiset asukkaat olivat ainuja.
Shikoku on näistä neljästä saaresta pienin sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan. Se oli eristäytynyt muista saarista ennen siltaverkkojen valmistumista vuonna 1988.
Kyūshū-saarella on mm. kuumia lähteitä ja toimiva tulivuori Aso. Siellä sijaitsee myös Nagasaki, minne Yhdysvallat pudottivat ydinpommin kolme päivää Hiroshiman jälkeen 1945.
Japanin pinta-ala on vain n. 40 000 km² isompi kuin Suomen, mutta siellä asuu yli 127 miljoonaa asukasta (maailman 10. väkirikkain valtio) ja väestöntiheys on maailman suurin: 337 asukasta / km², metropolialueella yli 600 asukasta / km². Suomeen verrattuna väestöntiheys on 24-kertainen. Väestö on keskittynyt suurimmaksi osaksi Tyynenmeren rannikon kaupunkeihin.
Japanin saaret ovat tuhansien metrien syvyydestä kohoavan vuoriston huippuja. Japanin pinta-alasta on eri lähteiden mukaan 70% tai 75-80%. Tämä topografinen kartta havainnollistaa Japanin vuoristoista maastoa:
Vuoristoisuudella ja asukastiheydellä on omat vaikutuksensa asumiseen ja liikenteeseen. Rakentaminen onnistuu usein vain kerroksia lisäämällä, joko ylöspäin tai sitten maan alle. Osakan lentokenttä on rakennettu tekosaarelle (tekeminen kesti viisi vuotta). Junaliikenne kulkee vuoreen rakennettujen tunneleiden läpi, ruuhka-aikoina liikenne tukkeutuu jne.
Fuji on Japanin korkein vuori, itse asiassa sammunut tulivuori, jonka huippu on 3776 metrin korkeudessa. Japanilainen sananlasku sanoo, että ”Hän, joka ei kiipeä Fuji-vuorelle vähintään kerran on tyhmä. Hän, joka kiipeää Fuji-vuorelle useammin kuin kerran, on vielä tyhmempi.”
Fuji on japanilaisille pyhä vuori ja jumalten koti. Samalla se on rauhan ja seesteisyyden symboli ja se on yleinen aihe maan taiteessa. Fujin huippu on aina lumen peitossa. Sillä on symmetriset rinteet sekä katkaistun näköinen laki.
Tulivuoria on Japanissa n. 160 (joidenkin lähteiden mukaan 500) kappaletta ja niistä toimivia on arvioitu olevan n. 80 (joidenkin lähteiden mukaan luvut ovat 163 tulivuorta ja 63 toimivaa). Luku on kymmenesosa koko maailman toimivista tulivuorista.
Tuliperäisestä alueesta johtuen Japanissa on paljon pieniä maanjäristyksiä; mikrojäristyksiä on joka päivä ja isoja, tuntuvia järistyksiä koetaan vuodessa tuhatkunta. Joskus maanjäristykset voivat aiheuttaa hyökyaaltoja, tsunameja (japaninkielinen tsunami-sana tarkoittaa ”satama-aaltoa”). Tuliperäisyyden ansiosta voi toisaalta nauttia kuumista lähteistä, onseneista, jotka tuliperäinen maa kuumentaa.
J-blog 