Japani, kontrastien maa


Sinulla varmaan on jo käsitys Japanista maana, jonkinlainen mielikuva siitä. Monilla tämä mielikuva liittyy tavalla tai toisella vastakohtaisuuksiin, vaikkapa johonkin seuraavista:

Japanissa on vallalla ikivanha kulttuuri, mutta toisaalta Japanissa on huipputeknologiaa. Pitkän eristäytyneisyyden ansiosta omaperäiset tavat elävät yhä edelleen, mutta ulkomaisia vaikutteita on aina omaksuttu muista kulttuureista. Japania voisi luonnehtia yhtä hyvin adjektiivina perinteinen kuin moderni, ja kun työmaailmaa hallitsee konservatiivisuus, on nuorisokulttuuri hyvinkin värikästä.

Pohjoisen hiihtomaastot ja eteläisimpien osien hiekkarannat tarjoavat jokaiselle jotakin, Japanissa kun on ilmanalaa lauhasta ilmastosta subtrooppiseen (ilmastosta voit lukea lisää täällä).

Kun Japani on vain hieman Suomea suurempi maa pinta-alaltaan (Suomi 340 000 km², Japani 380 000 km²), mutta asukkaita yli 20 kertaa enemmän (yli 127 miljoonaa), metsien peitossa on 67% ja 70-80% vuoristoa, niin vähemmälläkin laskutaidolla voi päätellä, että asutus on tiheää. Suurkaupungeista ja jatkuvasta vilinästä huolimatta – tai juuri niiden takia – luonnon ja hiljaisuuden merkitys on suuri.

Image courtesy of Idea go / FreeDigitalPhotos.net

Image courtesy of Idea go / FreeDigitalPhotos.net

Vastaako tämä esitys omia mielikuviasi Japanista? Mitä lisäisit listaan?

Tässä sama asia tiivistettynä PowerPoint-diana: Kontrastien maa.

Liput Lapsi-messuille!


Edit: Liput meni jo, mutta toivotaan että mahdollisimman moni muukin messuille pääsee! :)

Kiinnostaako ketään 2 kpl lippuja Lapsi-messuille pe 26. – su 28.4.2013? Messut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. Huuda heti hep jos olet kiinnostunut! Ilmoituksia on muuallakin, liput menee nopeiten “huutavalle” :)

Suomikuva japanilaisten silmissä


Keskustellessa japanilaisten kanssa heiltä voi vaikka kysellä kotikaupungeistaan tai heidän kanssaan voi vertailla Suomen ja Japanin ilmastoa ja ruokaa. Matti Nykänen ja Mika Häkkinen ovat tunnettuja suomalaisia, heidätkin voi ottaa puheenaiheeksi. Tokiossa on Muumikahvila ja Muumijuna.  Myös Marimekko on tunnettu ja suosittu, samoin Iittala, Nokia ja ksylitoli tunnetaan. Kalevala on käännetty kahdesti japanin kielelle. Revontulet ja suomalainen koulujärjestelmä kiinnostavat.

”Finnairin suorat päivittäiset lennot Tokioon, Osakaan ja Nagoyaan sekä JALin helmikuussa 2013 käynnistämät lennot Tokiosta Helsinkiin lisäävät viikoittaisten lentojen määrän 21:een (kevät 2013), mikä mahdollistaa hyvät edellytykset sekä matkailun että suomalaisten ja japanilaisten yritysten liikesuhteiden kehittymiselle. Aasialaisista nimenomaan japanilaiset omaavat aitoa mielenkiintoa Suomeen ja heillä on rahaa matkustaa ja kuluttaa.” / Suomen suurlähetystö, Tokio

Suhtautuminen suomalaisiin on yleensä myönteistä ja Suomikuva on positiivinen. Suomalainen ja japanilainen mentaliteetti ovat jossain määrin samantyylisiä ja kulttuureista löytyy paljon yhteisiä piirteitä, mistä muutamia esimerkkejä löytyy tästä postauksesta. Suomea jopa pidetään yleisesti eräänlaisena sukulaiskielenä. (Oikeastihan japanilla sukulaiskieliä ei ole.)

Japanilaisten kiinnostus Skandinaviaa ja Suomea kohtaan on ollut kasvussa viime vuodet, ja nimenomaan Suomella on hyvä imago puhtaan luonnon, designin ja korkean teknologian maana.

Koottu lähinnä Suomen Tokion suurlähetystän sivuilta.

Kuinka käyttäytyä ja esittää asioita


Tässä postauksessa on koottuna sekalaisia huomioita siitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota ollessaan tekemisissä japanilaisten kanssa jokapäiväsessä kanssakäymisessä ja virallisemmissa tilanteissa. Mitä sinä lisäisit listaan?

Japanilaisten kommunikointi on hyvin ”fyysistä” siinä mielessä, että japanilaisten eleet ovat vahvoja viestejä. Päätä kallistetaan, kun ei ymmärretä, korvaa hangataan, kun ollaan neuvottomia, vetämällä ilmaa hampaiden välistä kuuluvalla sihinällä ilmaistaan se, että ehdotus ei ollut mieleinen. (Lue lisää esim. Pauli Oppaan neuvoista Elehdintä ja hiljaisuus viestintämuotoina.)

Kuitenkaan fyysistä kontaktia ei liitetä tervehdyksiin ja kumarruksen yhteyteen, saati muulloinkaan. Älä halaile japanilaisia tai taputtele miestä selkään tai harteille. Vältä kosketusta äläkä seiso liian lähellä tai tule toisen ”reviirin” alueelle. Älä koske tai työnnä mitään jaloillasi.

Älä hae japanilaisen kanssa katsekontaktia tai katso suoraan silmiin.

Meillä hymyileminen ilmentää iloa, mutta japanilainen voi hymyillä ilman merkitystä tai ollessaan hämillään, häpeissään tai jopa ollessaan vihainen.

Jos meillä länsimaalaisilla usein pidetään suun seutua tunteiden paljastajana, niin Aasian kulttuureissa tunteiden katsotaan heijastuvan silmistä. Tätä kuvastaa myös hymiö/suriomerkkijärjestelmä; meillä iloista naamaa kuvaa iloinen  suu :) ja japanissa iloiset silmät (^_^). Surua meillä vastaavasti kuvastaa :( ja Japanissa (;_;). Japanilaiseen hymiömerkkijärjestelmään voit tutustua blogissani täällä.

Älä kerro vitsejä! Ensinnäkin niitä on yleensä mahdotonta kääntää toiselle kielelle, toisekseen niitä ei todennäköisesti ymmärretä muutenkaan, koska vitsit eroavat jokaisessa maassa. Älä myöskään kommentoi halventavasti, alentavasti tai muulla tavalla loukkaavasti ketään tai esim. mitään yritystä.

Kohteliaisuus näkyy esim. pukeutumisena, eleiden, ilmeiden, käytöksen ja tapojen muodossa, lahjoina ym. konkreettisena toimintana ja kielen tasolla teitittelynä, kohteliaina verbimuotoina, puheenaiheiden valinnassa.

Japanissa arvostetaan puhtautta ja siisteyttä, älä siis roskaa, puhdista kätesi ennen ruokailua oshibori-liinaan, jätä vessa samaan kuntoon kuin se oli (vessat ovatkin ekstrasiistejä), peseydy kunnolla kauttaaltaan ja huuhdo kaikki saippua huolella ennen kylpyyn astumista, pukeudu siististi. Älä niistä yleisissä tiloissa. Jos käytät sateenvarjoa, se tulee jättää sille varattuun paikkaan kahvilassa ja kaupassa. Jotkin kaupat tarjoavat erityisen muovisen suojan sateenvarjon päälle käytettäväksi sisällä kaupassa.

Korkea-arvoisemmat ja vanhemmat kulkevat ovista ensimmäisinä, istuvat ravintolapöydässä pöydän päähän ja eivät hisseillä kulkiessaan paina hissinpainikkeita, jos nuorempia tai alempiarvoisia on paikalla. Kaverini kiteyttikin tämän mainiosti sanomalla

Länsimainen ritarisääntö ei päde Japanissa, Japanissa “naiset eivät kulje ensimmäisinä”.

Monissa julkisissa paikoissa, metro ja junat mukaan lukien, ei saa puhua kännykässä ja se tulee pitää äänettömänä. Kommunikoida voi tekstiviesteillä ja pelatakin saa. Pidä kännykkä äänettömällä myös hotellien auloissa, ravintoloissa, museoissa ja muissa ”hiljaisissa” paikoissa.

Käyttäydy neuvotteluissa miellyttävästi, hymyile, kysele paljon isäntiesi organisaatioista, mutta älä koskaan heidän yksityiselämästään tai perheestään, vaikka sinulta tällaisia kysyttäisiinkin.

Japaniin ja sen kulttuuriin liittyviä kirjoja


Japania koskevaa kirjallisuutta on julkaistu suomeksi jonkin verran, tässä on oman kuntani kirjastosta löytyvä valikoima Japanin kulttuuriin liittyviä kirjoja. Kattavin näistä on Japanin kulttuuri, mutta aikuisen ei tarvitse arastella myöskään lapsille ja nuorille suunnattuihin kirjoihin tarttumista, kuten Japani Nihon, Japani pienoishakuteos Japanista ja Aasia-kirja. Niissä on hyvää, selkeää perustietoa kuvitettuna.

  • Alexander Walther: Japani – Nihon (2009)
  • Japani – pienoishakuteos Japanista (2006), toim. Takeshi Yoro, Taku Miki ja Genjiro Ito
  • Ilmari Vesterinen: Geishan maailma – Tarua ja totta (2001)
  • Hannele Ripatti-Cantell ja Matti Cantell: Aasia-kirja – Lukumatka Aasiaan, Australiaan ja Oseaniaan (1998)
  • Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen ja Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuuri (1994)
  • Japanin kulttuurihistoria – näkökulma (1994)
  • Kansojen kirjasto: Japani (1987), toim. Time-Life Books
  • Ilmari Vesterinen: Japanilaiset – Japanin kulttuurin antropologista tarkastelua (1987)
  • Ilmari Vesterinen: Japanin kansankulttuuri – Kulttuuriantropologinen johdatus (1982)
Image courtesy of SweetCrisis,/FreeDigitalPhotos.net

Image courtesy of SweetCrisis/FreeDigitalPhotos.net

Mikä on sinun lempikirjasi Japanista?

Linkkejä Japaniin matkalle lähtevälle


Tässä on hyödyllisiä linkkejä Japaniin lähtevälle matkailijalle. Linkit olen koonnut Japaniin työmatkalle suuntaavalle ryhmälleni, jolle pidän orientoitumiskurssin, joten mukana on myös muutamia sellaisia linkkejä, jotka on juuri heille suunnattuja eivätkä tavallista turistimatkailijaa välttämättä kiinnosta. Suurin osa linkeistä on kuitenkin yleishyödyllisiä.

Jos tulee mieleen muitakin hyviä linkkejä, vinkkaa kommenttiosioon!

Japanin sanakirja

http://www.sanakirja.org

Japaniaiheisia blogeja

http://www.bemmu.com/tag/Tokio/article/japaniblogit

Japanilinkkejä

https://jiiblogi.wordpress.com/2010/12/02/japanin-linkkivinkkeja

J-blog Facebookissa eli sekalaisia Japanijuttuja

https://www.facebook.com/japaninkielta

Yleistä tietoa Japanin matkailusta

http://www.suomi-japani.net/36

Matkailijan sähköopas

http://www.triptek.eu/matkailijan-sahkoopas

Nämä Pauli Oppaan neuvot japanilaiseen kulttuuriin ja liike-elämään kannattaa lukea läpi!

http://www.pauliopas.fi/advice.php

Vinkkejä turvalliseen matkaan

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=42128&contentlan=1&culture=fi-FI

Finavian matkustusohjeita

http://www.finavia.fi/lentomatkustajille/matkalle-lahto-ja-paluu

Matkailutietoutta Japanissa linkkeinä

http://www.suomi-japani.net/37

Useful Info (esim. Emergency Info)

http://m.japan.travel/eng/info_list.php

Travel Booklet linkin http://www.japaneseguesthouses.com/index.htm vasemmasta laidasta

Raha-asioita

http://www.japaneseguesthouses.com/about/travel/money.htm

Japanin matkustustiedote

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=68734&nodeid=15735&contentlan=1&culture=fi-FI

Japanin terveydenhuolto ja sairaanhoito

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/230212144726PM?OpenDocument

Perusteellista tietoa Japanin yhteiskunnasta, kulttuurista ym.

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=30964&culture=fi-FI&contentlan=1&displayall=1

Japan National Tourism Organization

http://www.jnto.go.jp/eng 

Japan Travel Info

http://www.japantravelinfo.com/top/index.php

Jos sinulla on ruoka-aineallergioita tai noudatat tiettyä ruokavaliota, printtaa täältä http://www.justhungry.com/japan-dining-out-cards matkalle mukaan otettavat kortit, missä kerrotaan japaniksi, mitä et voi syödä.

Lisäsanastoa printattavaksi tarvittaessa (kopioi ja liimaa tärkeimmät omaan tiedostoon ääntämisohjeen ja katakana-tavumerkkien kera):

http://daverave.64digits.com/index.php?cmd=vocabulary&menu=medical

http://daverave.64digits.com/index.php?cmd=vocabulary&menu=money

tutustu muuhunkin sanastoon linkin http://daverave.64digits.com/index.php?cmd=vocabulary vasemmassa reunassa

Kertaa tervehdykset tämän videon avulla:

http://daverave.64digits.com/index.php?cmd=media&menu=32IS62wS1k4

Luontomatkailua sivuavia pro-graduja pdf-tiedostoina

“Kuitenkaan ihminen ei voi voittaa vuorta” : japanilaisen Wandervogel-klubin jäsenten käsitykset vaeltamisesta ja vuorista https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/38581

Local culture in the context of international tourism : Japanese tourists’ perceptions of the culture of Saariselkä and the views of Japanese travel agents https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/37830

“We feel their genuine kindness” : an intercultural approach to Japanese tourist satisfaction with Finnish service encounters https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/27196

Pieni ääntämisopas japanin kieleen


Japani on verrattain helppo ääntää suomalaiselle kielenopiskelijalle.

Japanin kielen vokaalit a, i, u, e ja o ääntyvät samoin kuin suomen, paitsi u on suomalaista u:ta suppeampi ja muistuttaa ruotsin u:ta, y:hyn vivahtavaa keskivokaalia (suomen u on takavokaali, i etuvokaali, joten japanin u on jotain siltä väliltä).

Kirjoitettaessa japania latinalaisin kirjaimin pitkät vokaalit merkitään macron-yläviivalla:

ā [aa]: depāto [depaato] – tavaratalo

ū [uu]: menyū [menjuu] – ruokalista

ē [ee]: karē [karee] – curry rice, japanilainen currykastike riisillä

ō [oo]: arigatō [arigatoo] – kiitos

Englannissa usein ō:n tilalla kirjoitetaan ou: arigatou.

Englannissa yleensä käytetään pitkästä i:stä kirjoitusasua ī.

Valitettavan usein suomen- ja englanninkielisissä matkaoppaissa yms. pitkät vokaalit kirjoitetaan lyhyinä ja ilman macron-viivaa, esim. *arigato.

Vokaaliyhtymä ei lausutaan [ē]: eigo [ēgo] – englannin kieli.

Yleensä i ja u jätetään ääntämättä tai äännetään heikosti sanan lopussa ja soinnittomien konsonanttien välissä erityisesti tavuissa su ja shi: desu [des] – olen/on, deshita [deshta] – olin/oli.

W ääntyy kuten ’wine’ englannissa, mutta huulia ei pyöristetä: wain – viini .

R on hyvin pehmeä r:n ja l:n välimuoto, yksitäryinen r, miltei kuin suomen [l] sanassa ’tule!’. Tämä r ääntyy lähes samassa kohdassa kuin suomen r, mutta hyvin lyhyenä. L-kirjainta ei japaninkielisissä sanoissa esiinny, mutta lainasanojen l ääntyy kuten r.

Y lausutaan [j]: oyasumi [ojasumi] – hyvää yötä/öitä.

J äännetään kuten englantilaisessa nimessä John: jūzu [dʒuuzu] – mehu.

Ch ääntyy “aivastusäänteenä” [t∫] kuten nimessä Tshehov: konnichiwa [konnit∫iwa].

Anteeksi-fraasit japaniksi


Mitä fraaseja japaniksi voi käyttää pyydettäessä anteeksi?

Imagecourtesy of bigjom / FreeDigitalPhotos,net

Imagecourtesy of bigjom / FreeDigitalPhotos,net

Gomen nasai

’anteeksi’ esim. astuttaessa jonkun varpaille, tönäistessä, puhelinnumerosta erehdyttäessä; ei niin muodollinen kuin sumimasen; puhekielessä lyhentyy muotoihin ‘gomen ne’ (tai miesten puheessa ‘gomen na’) ja ‘gomen’

Sumimasen

’anteeksi kun vaivaan’ esim. kaupan myyjälle, kadulla ohittaessa ihmisiä, tönäistessä, poistuttaessa huoneesta, kutsuessa tarjoilijaa paikalle; tietyissä tilanteissa tarkoittaa myös ’kiitos’ (joku on tehnyt eteeni töitä ja pyydän häneltä anteeksi aiheuttamaani vaivaa; saadessani istumapaikan täydessä junassa tai kun joku avaa minulle oven; kaupan kassat rahaa vastaanottaessaan sanovat ‘sumimasen’); puhekielessä usein lyhentyy muotoon ‘suimasen’

→ anteeksipyyntöön vastataan ’iie!’

→ jos joku käyttää sanaa sumimasen kiittäessään, siihen vastataan ’dō itashimashite’

Shitsurei shimasu

’anteeksi jo etukäteen’, ’olenpas epäkohtelias’ esim. astuttaessa huoneeseen, myöhässä tullessa, vessaan poistuttaessa tai poistuttaessa huoneesta, tai puhelua lopettaessa; synonyymi on ‘shitsurei shimashita’; puhekielessä lyhentyy muotoon ‘shitsurei’ (lähinna miesten puheessa)

→ tällöin voidaan vastata dōzo ’ole hyvä’

Shitsurei desu ga…

’anteeksi, mutta…’

Kiitokset japaniksi


Kiittää voi japaniksi usealla eri tavalla riippuen tilanteesta.

Image courtesy of David Castillo/FreeDigitalPhoto.net

Dōmo arigatō gozaimasu – muodollisin, kohteliain tapa sanoa kiitos

Dōmo arigatō – kohtelias

Arigatō gozaimasu – kohtelias

Arigatō – ei niin muodollinen

Dōmo – vähiten muodollinen

→ kiitokseen vastataan

Dō itashimashite – eipä kestä (lahjasta, neuvoessa tietä)

Kochira koso – samoin, ’ilo oli minun puolellani’

Iie – ei se mitään (kun on ojentanut tippuneen tavaran)

Mitä pidempi fraasi, sen kohteliaampi se on; hyvän huomenen tervehdys ’ohayō gozaimasu’ on kohteliaampi ja muodollisempi kuin lyhyempi ’ohayō’.

Kiittää voi yksinkertaisesti sanalla ’arigatō’, mutta ilmaukset ’dōmo arigatō’ ja ’arigatō gozaimasu’ ovat kohteliaampia. ’Dōmo arigatō gozaimasu’ on hyvinkin muodollinen, kun taas pelkkä ’dōmo’ on kiitoksista epävirallisin.

Tervehdykset videolla


Pari päivää sitten käytiin läpi tervehdyksiä. Kertaa ne vielä tämän videon avulla!

Video

Previous Older Entries

Lähteet ja kirjallisuutta

Kokoamani tiedot perustuvat japanin kielen ja kulttuurin opintojeni muistiinpanoihin, eri oppikirjoihin ja Japanista kertoviin kulttuuri- ja matkaoppaisiin. Netistä olen vain täydentänyt tietoja, mitkä muista lähteistä ovat jääneet vajavaisiksi. Ikävä kyllä jotkin lähteet ovat auttamattomasti jo vanhentuneita, joten jos sinulla on nykyaikaisempaa tietoa esim. koulutuksesta tai työelämästä, laita kommenttia tulemaan :)

Lähteitä en ole erikseen eritellyt, koska suurin osa tiedoista on ikäänkuin yleistietoa Japanifaneille ja monissa opuksissa esiintyy näitä samoja tietoja. Lisäksi kirjallisuuslistasta kunkin postauksen loppuun tulisi pitkä, koska olen koonnut tietoja useista eri kirjoista. Kaikki painetun kirjallisuuden lähteet on kuitenkin lueteltu tässä alapuolella.

Kaikki kuvat ovat netistä ja kuvien lähde on aina liitetty kuvaan, eli klikkaamalla kuvaa pääset kuvan alkuperäiselle sivulle - ilmoitathan, jos huomaat jotain hyvän tavan vastaista kuvien (tai muiden juttujen) lainaamisessa!

Käyttämääni kirjallisuutta:
- Tuomas Anhava: Kevään kukat, syksyn kuu - Kootut tankarunot 1960-1982 (2000)
- Tuomas Anhava: Kuuntelen, vieras - Valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja (1969)
- Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen ja Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuuri (1994)
- Japani - pienoishakuteos Japanista (2006), toim. Takeshi Yoro, Taku Miki ja Genjiro Ito
- Japanin kulttuurihistoria - näkökulma (1994)
- Tapani Jussila: Tokiopassi (2007 ja 2003)
- Kansojen kirjasto: Japani (1987), toim. Time-Life Books
- Takako Karppinen: Japanin kielen alkeet (1999)
- Tadaaki Kawata: Japanin kieli (1989)
- Pirjo-Riitta Kuusikko: Bunka shokyuu Nihongo - Opintomoniste, kielioppi ja sanasto I ja II osa
- Hannu Kärkkäinen: Tokion ja Japanin matkaopas (1993)
- Heikki Mallat: Dōzo - Japanin kieltä ja kulttuuria (1993)
- Pia Matilainen ja Virpi Serita: Michi - tie japanin kieleen (2010)
- Hannele Ripatti-Cantell ja Matti Cantell: Aasia-kirja - Lukumatka Aasiaan, Australiaan ja Oseaniaan (1998)
- Alexander Walther: Japani - Nihon (2009)
- Ilmari Vesterinen: Japanin kansankulttuuri - Kulttuuriantropologinen johdatus (1982)
- Ilmari Vesterinen: Japanilaiset - Japanin kulttuurin antropologista tarkastelua (1987)
- Ilmari Vesterinen: Geishan maailma - Tarua ja totta (2001)

%d bloggers like this: