Tervehdyksiä japaniksi ja kumartamista


Kerrataan tervehdykset!

Hyvää huomenta:
Ohayō (gozaimasu) – käytetään yleensä ennen kymmentä

Hyvää päivää:
Konnichiwa – käytetään klo 10-18

Hyvää iltaa:
Konban wa – käytetään kuuden jälkeen

Hyvää yötä:
Oyasumi (nasai)

Näkemiin:
Dōmo arigatō gozaimasu – tarkoittaa ’kiitos’ (tästä tapaamisesta)

→ tähän voidaan vastata kochira koso – ’ilo oli minun puolellani’

Sayōnara – on pikemminkin ’hyvästi’

Nähdään huomenna / huomiseen:
Mata ashita

Irasshaimase – ’tervetuloa’ (tai ’päivää’); näin asiakaspalvelijat tervehtivät asiakkaitaan kaupassa, ravintolassa ja majapaikoissa, ja pois lähtiessäsi asiakaspalvelijoiden suusta kuuluu dōmo arigato gozaimashita ’kiitos (käynnistä tai näkemiin)’

Kun suluissa olevat sanat jättää fraasista pois, saadaan epämuodollisempi tervehdys; mitä pidempi fraasi, sen kohteliaampi se on. Esimerkiksi ‘heippa’ voidaan sanoa monellakin eri tavalla riippuen tilanteesta, mutta virallisempiin yhteyksiin ei käy vaikkapa ‘dewa mata‘, ‘ja mata‘, ‘mata ne‘ tai ‘ja ne‘. Mitä muita hyvästelyjä tiedät?

Kumarrukset

Kumarrus on kohtelias tervehdys. Kumartamisen etiketti on mutkikas, mutta ulkomaalaiselta riittää pieni kumarrus. Japanilaisten välillä kumarruksen syvyys riippuu mm. tilanteesta ja henkilöiden suhteesta toisiinsa. Täältä voit katsoa eri kumarruksia.

Mitä hassua tässä the Huffington Postin julkaisemassa kuvassa on?

Jos vastapuoli kättelee, kättele, mutta älä voimakkaasti ja vältä suoraan silmiin katsomista. Älä kuitenkaan itse tarjoa kättä ensin, vaan kuulostele, kummarretaanko vai kätelläänkö; pallo on isännälläsi, varaudu ottamaan koppi!  Jos vastapuoli kumartaa, kumarra aina takaisin – hillitysti – äläkä silloin kättele. Obama siis sekä kumartaa että kättelee samanaikaisesti – mutta ainakin tarkoituksena on kunnioitus ja tuskin tässä tilanteessa etikettivirhettä on otettu loukkaavana.

Japanissa sekä tervehditään että hyvästellään kumartaen, ja kummarrusta harrastavat niin naiset kuin miehet, mutta japanilaiset kumartavat myös muissa tilantessa, esimerkiksi kiitettäessä ja anteeksipyydettäessä, jopa puhelimeen puhuttaessa, ja sinulle kumarretaan astuessasi sisään liikkeeseen, hotelliin tai majataloon. Myös junassa oleville matkustajille saatetaan kumartaa asemalaiturilta käsin (katso tästä videosta) sekä lähtevien bussien matkustajille vaikkapa lentokentän edustalla (tämä video). Itse liikennevälineille siis ei kumarrella :) Tästä en tiedä, onko urbaanilegenda vai ei, mutta muistaakseni Tokiopassissa kerrottiin, että joissakin busseissa on kuljettajan lisäksi henkilö, jonka ainoana tehtävänä on kumartaa sisään astuvalle matkustajalle. Mikä unelmatyö :D

Kun kumarrat, pidä selkä ja jalat suorana, kantapäät yhdessä. Miehet pitävät käsiä sivuilla, naiset edessä toinen käsi toisen päällä. Kumarrus lähtee alaselästä, älä nyökäytä pelkästään päätä. Kumartaessasi kuitenkin kumarra myös päätä ja siirrä katse kohti lattiaa. Taivuta koko ylävartaloa. Ota suurempi etäisyys vastapuoleen, etteivät päät kolahda yhteen.

Ainakin YouTubesta löytyy paljon videoita aiheesta, jos haluat opetella kumartamista oikeaoppisesti. Pääsääntö kuitenkin on, että ulkomaalaiselta jo pieni kumarrus tervehdittäessä ja esittelyn yhteydessä on kohtelias, kunhan se ei ole pelkkä pään heilautus.

1 Comment (+add yours?)

  1. Trackback: Tervehdykset videolla | J-blog

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Lähteet ja kirjallisuutta

Kokoamani tiedot perustuvat japanin kielen ja kulttuurin opintojeni muistiinpanoihin, eri oppikirjoihin ja Japanista kertoviin kulttuuri- ja matkaoppaisiin. Netistä olen vain täydentänyt tietoja, mitkä muista lähteistä ovat jääneet vajavaisiksi. Ikävä kyllä jotkin lähteet ovat auttamattomasti jo vanhentuneita, joten jos sinulla on nykyaikaisempaa tietoa esim. koulutuksesta tai työelämästä, laita kommenttia tulemaan :)

Lähteitä en ole erikseen eritellyt, koska suurin osa tiedoista on ikäänkuin yleistietoa Japanifaneille ja monissa opuksissa esiintyy näitä samoja tietoja. Lisäksi kirjallisuuslistasta kunkin postauksen loppuun tulisi pitkä, koska olen koonnut tietoja useista eri kirjoista. Kaikki painetun kirjallisuuden lähteet on kuitenkin lueteltu tässä alapuolella.

Kaikki kuvat ovat netistä ja kuvien lähde on aina liitetty kuvaan, eli klikkaamalla kuvaa pääset kuvan alkuperäiselle sivulle - ilmoitathan, jos huomaat jotain hyvän tavan vastaista kuvien (tai muiden juttujen) lainaamisessa!

Käyttämääni kirjallisuutta:
- Tuomas Anhava: Kevään kukat, syksyn kuu - Kootut tankarunot 1960-1982 (2000)
- Tuomas Anhava: Kuuntelen, vieras - Valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja (1969)
- Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen ja Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuuri (1994)
- Japani - pienoishakuteos Japanista (2006), toim. Takeshi Yoro, Taku Miki ja Genjiro Ito
- Japanin kulttuurihistoria - näkökulma (1994)
- Tapani Jussila: Tokiopassi (2007 ja 2003)
- Kansojen kirjasto: Japani (1987), toim. Time-Life Books
- Takako Karppinen: Japanin kielen alkeet (1999)
- Tadaaki Kawata: Japanin kieli (1989)
- Pirjo-Riitta Kuusikko: Bunka shokyuu Nihongo - Opintomoniste, kielioppi ja sanasto I ja II osa
- Hannu Kärkkäinen: Tokion ja Japanin matkaopas (1993)
- Heikki Mallat: Dōzo - Japanin kieltä ja kulttuuria (1993)
- Pia Matilainen ja Virpi Serita: Michi - tie japanin kieleen (2010)
- Hannele Ripatti-Cantell ja Matti Cantell: Aasia-kirja - Lukumatka Aasiaan, Australiaan ja Oseaniaan (1998)
- Alexander Walther: Japani - Nihon (2009)
- Ilmari Vesterinen: Japanin kansankulttuuri - Kulttuuriantropologinen johdatus (1982)
- Ilmari Vesterinen: Japanilaiset - Japanin kulttuurin antropologista tarkastelua (1987)
- Ilmari Vesterinen: Geishan maailma - Tarua ja totta (2001)

%d bloggers like this: