Suomikuva japanilaisten silmissä


Keskustellessa japanilaisten kanssa heiltä voi vaikka kysellä kotikaupungeistaan tai heidän kanssaan voi vertailla Suomen ja Japanin ilmastoa ja ruokaa. Matti Nykänen ja Mika Häkkinen ovat tunnettuja suomalaisia, heidätkin voi ottaa puheenaiheeksi. Tokiossa on Muumikahvila ja Muumijuna.  Myös Marimekko on tunnettu ja suosittu, samoin Iittala, Nokia ja ksylitoli tunnetaan. Kalevala on käännetty kahdesti japanin kielelle. Revontulet ja suomalainen koulujärjestelmä kiinnostavat.

”Finnairin suorat päivittäiset lennot Tokioon, Osakaan ja Nagoyaan sekä JALin helmikuussa 2013 käynnistämät lennot Tokiosta Helsinkiin lisäävät viikoittaisten lentojen määrän 21:een (kevät 2013), mikä mahdollistaa hyvät edellytykset sekä matkailun että suomalaisten ja japanilaisten yritysten liikesuhteiden kehittymiselle. Aasialaisista nimenomaan japanilaiset omaavat aitoa mielenkiintoa Suomeen ja heillä on rahaa matkustaa ja kuluttaa.” / Suomen suurlähetystö, Tokio

Suhtautuminen suomalaisiin on yleensä myönteistä ja Suomikuva on positiivinen. Suomalainen ja japanilainen mentaliteetti ovat jossain määrin samantyylisiä ja kulttuureista löytyy paljon yhteisiä piirteitä, mistä muutamia esimerkkejä löytyy tästä postauksesta. Suomea jopa pidetään yleisesti eräänlaisena sukulaiskielenä. (Oikeastihan japanilla sukulaiskieliä ei ole.)

Japanilaisten kiinnostus Skandinaviaa ja Suomea kohtaan on ollut kasvussa viime vuodet, ja nimenomaan Suomella on hyvä imago puhtaan luonnon, designin ja korkean teknologian maana.

Koottu lähinnä Suomen Tokion suurlähetystän sivuilta.

Advertisements

Lähteet ja kirjallisuutta

Kokoamani tiedot perustuvat japanin kielen ja kulttuurin opintojeni muistiinpanoihin, eri oppikirjoihin ja Japanista kertoviin kulttuuri- ja matkaoppaisiin. Netistä olen vain täydentänyt tietoja, mitkä muista lähteistä ovat jääneet vajavaisiksi. Ikävä kyllä jotkin lähteet ovat auttamattomasti jo vanhentuneita, joten jos sinulla on nykyaikaisempaa tietoa esim. koulutuksesta tai työelämästä, laita kommenttia tulemaan :)

Lähteitä en ole erikseen eritellyt, koska suurin osa tiedoista on ikäänkuin yleistietoa Japanifaneille ja monissa opuksissa esiintyy näitä samoja tietoja. Lisäksi kirjallisuuslistasta kunkin postauksen loppuun tulisi pitkä, koska olen koonnut tietoja useista eri kirjoista. Kaikki painetun kirjallisuuden lähteet on kuitenkin lueteltu tässä alapuolella.

Kaikki kuvat ovat netistä ja kuvien lähde on aina liitetty kuvaan, eli klikkaamalla kuvaa pääset kuvan alkuperäiselle sivulle - ilmoitathan, jos huomaat jotain hyvän tavan vastaista kuvien (tai muiden juttujen) lainaamisessa!

Käyttämääni kirjallisuutta:
- Tuomas Anhava: Kevään kukat, syksyn kuu - Kootut tankarunot 1960-1982 (2000)
- Tuomas Anhava: Kuuntelen, vieras - Valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja (1969)
- Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen ja Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuuri (1994)
- Japani - pienoishakuteos Japanista (2006), toim. Takeshi Yoro, Taku Miki ja Genjiro Ito
- Japanin kulttuurihistoria - näkökulma (1994)
- Tapani Jussila: Tokiopassi (2007 ja 2003)
- Kansojen kirjasto: Japani (1987), toim. Time-Life Books
- Takako Karppinen: Japanin kielen alkeet (1999)
- Tadaaki Kawata: Japanin kieli (1989)
- Pirjo-Riitta Kuusikko: Bunka shokyuu Nihongo - Opintomoniste, kielioppi ja sanasto I ja II osa
- Hannu Kärkkäinen: Tokion ja Japanin matkaopas (1993)
- Heikki Mallat: Dōzo - Japanin kieltä ja kulttuuria (1993)
- Pia Matilainen ja Virpi Serita: Michi - tie japanin kieleen (2010)
- Hannele Ripatti-Cantell ja Matti Cantell: Aasia-kirja - Lukumatka Aasiaan, Australiaan ja Oseaniaan (1998)
- Alexander Walther: Japani - Nihon (2009)
- Ilmari Vesterinen: Japanin kansankulttuuri - Kulttuuriantropologinen johdatus (1982)
- Ilmari Vesterinen: Japanilaiset - Japanin kulttuurin antropologista tarkastelua (1987)
- Ilmari Vesterinen: Geishan maailma - Tarua ja totta (2001)

%d bloggers like this: