Japanin verbejä


Japanissahan verbit eivät taivu persoonissa lainkaan. Sen sijaan verbeistä saadaan johdettua useita eri muotoja, kuten esim. tästä listasta näkee. Taivutuksen perusteella japanin verbit jaotellaan kolmeen eri ryhmään: konsonanttivartaloisiin, vokaalivartaloisiin ja epäsäännöllisiin verbeihin (joita onneksi on vain pari kappaletta :).

Lista yleisimmistä japanilaisista verbeistä taivutuksineen löytyy tästä linkistä. Esim. verbistä iku (mennä) aukeaa linkki, mistä löytyy verbin taivutusluokka (1 eli konsonanttivartaloinen, verbi kun lähtee taipumaan k-konsonantin jälkeen ik|u), kohtelias muoto (ikimasu) ja kielteinen muoto (ikimasen), menneen ajan muoto (ikimashita) ja menneen ajan muoto kielteisenä (ikimasen deshita), mutta myös muut taivutukset.

Vastaavasti toisen ryhmän eli vokaalivartaloisiin verbeihin kuuluvan miru-verbin (katsoa) taivutuksesta löytyy sen sanavartalo eli mi (verbi siis lähtee taipumaan i-vokaalin jälkeen mi|ru), sen kohtelias muoto mimasu, kielteinen muoto mimasen, menneen ajan muoto mimashita, menneen ajan kielteinen muoto mimasen deshita jne.

Advertisements

Persoonapronominit


voit opetella esim. tämän videon avulla:

Pientä jokapäiväistä sanastoa


  • hyvää huomenta: Ohayō (gozaimasu) – käytetään yleensä ennen kymmentä
  • hyvää päivää: Gomen kudasai (ovella tultaessa kylään: ‘onko ketään kotona’, ‘anteeksi että häiritsen’ / Konnichiwa – käytetään klo 10-18
  • hyvää iltaa: Konban wa – käytetään kuuden jälkeen
  • hyvää yötä: Oyasumi (nasai)
  • näkemiin: Sayōnara
  • nähdään: Ja mata / Mata ne
  • nähdään huomenna / huomiseen: Mata ashita
  • Mitä kuuluu? O genki desu ka?
  • Kiitos hyvää, entä itsellesi? Ii genki desu, arigatō. Anata wa?
  • ole hyvä: dōzo
  • kiitos: dōmo / dōmo arigatō / arigatō / arigatō gozaimasu / dōmo arigatō gozaimasu
  • anteeksi
    • Sumimasen – anteeksi, olen pahoillani, kiitos, hei, kuule, excuse me
    • japanilainen sanoo usein sumimasen tilanteissa, joissa odottaisi vastausta arigatō: kaupassa myyjätär sanoo sumimasen, kun hän ottaa maksun vastaan, samalla tavalla kiitoksen sijasta kuulee anteeksi, jos ruuhkajunassa luovuttaa vanhukselle paikan tai päästää jonkun edellään ovesta sisään
    • http://japanese.about.com/library/blank13.htm
    • Gomennasai – anteeksi; anteeksipyyntö, kun esim. tönäisee toista
    • Shitsurei shimasu / shimashita – kun keskeytetään oppitunti myöhässä tullessa tai lähtemällä aikaisemmin, puhelua lopettaessa
    • http://japanese.about.com/od/simplejapanesephrases/p/sjp13-2.htm
  • ei: iie
  • hai – aivan, niin
    • hai osoittaa, että kuulija seuraa puhetta ja ymmärtänyt sanoman; ymmärrän mitä sanot, mutta en välttämättä ole samaa mieltä
  • tuota… ööö…: ēto… anō…
  • anteeksi, voitko toistaa: mō ikkai itte kudasai
  • hitaasti, pyydän: Yukkuri, onegai shimasu
  • Niinkö? Sō desu ka?
  • Onpa kaunis ilma. Ii tenki desu ne.
  • Niin on. / Niin. Sō desu ne.
    • ne-partikkelia käytetään, kun oletetaan kuulijan olevan samaa mieltä. Se vastaa suomen päätteitä -han/-hän, -pa/-pä tai eikö niin -kysymystä.
    • yleensä vastauskin päättyy ne-partikkeliin.
  • Ymmärrätkö? Wakarimasu ka?
  • olen ymmärtänyt: Wakarimashita
  • en ymmärrä / muista / tiedä: Wakarimasen
  • en tiedä: Shirimasen
  • onneksi olkoon: Omedetō
  • eläköön: Banzai
  • kippis: Kanpai
  • haloo (puhelimessa): Moshi moshi
  • kun joku lähtee kotoa, toimistosta tms.
    • lähtijä sanoo ittekimasu – ”menen ja tulen”
    • kotiin tms. jäävä sanoo itterashai
  • kun joku tulee kotiin
    • kotiin tulija sanoo tadaima – ”olen kotona”
    • sille, joka tulee, sanotaan okaeri (nasai)

Kuukaudet japaniksi


Jos osaat numerot yhdestä kahteentoista, opit helposti myös kuukaudet:

1 一月 ichigatsu
2 二月 nigatsu
3 三月 sangatsu
4 四月 shigatsu
5 五月 gogatsu
6 六月 rokugatsu
7 七月 shichigatsu
8 八月 hachigatsu
9 九月 kugatsu
10 十月 jūgatsu
11 十一月 jūichigatsu
12 十二月 jūnigatsu

tsuyu = sadekausi; kesäkuuta pidetään virallisena sadekautena

taifuu = rajuilma / kovat sateet, jolloin on kova tuuli ja rajuilma; heinä-syyskuussa sateet tulevat toistuvien rajuilmojen muodossa

Milloin sitten kannattaa matkustaa Japaniin, ettei päädy sinne sadekauden ja rajuilmojen aikaan? Milloin tahansa muulloin paitsi heinä-elokuussa, milloin on kuumaa ja sataa paljon.

Tokiossa syys-marraskuussa ja huhti-toukokuussa lämpötila vastaa suunnilleen Suomen kesää, talvikuukaudet vastaavat Suomen syksyä ja kevättä. Pitää muistaa, ettei talojen lämmitys ole yhtä tehokasta kuin Suomessa, ja varsinkin japanilaistyyliset talot tuntuvat kylmiltä talvella.

27.12.-1.1. uuden vuoden aikoihin sekä vapun aikoihin kultaisella viikolla 29.4.-5.5. useimmat palvelut eivät pelaa ja kaikki ovat matkalla. Tämä Golden Week on kansallinen juhla-aika, jolloin kolme lähekkäin sattuvaa buddhalaista juhlapäivää laajennetaan n. viikon pituiseksi kansalliseksi lomaksi. Kolmas matkailun huippusesonki Japanissa on heinä-elokuun vaihteessa, milloin pidetään kesälomaa.

Viikonpäivät japaniksi


Tämän videon avulla voi opetella viikonpäivät japaniksi!

 

Japanin linkkivinkkejä


Blogin alalaidasta löytyy linkkejä japanin kieleen, japanilaiseen musiikkiin, Japaniaiheisiin blogeihin ja myös linkkejä matkustamiseen liittyville sivuille. Tähän postaukseen ajattelin kuitenkin koota muutamia linkkivinkkejä.

Japanin kieltä

Sanakirja.org tarjoaa sanankäännöspalveluaan myös japaniksi; esimerkkisanan, internetin, käännösvastine on kirjoitettu katakanoilla sekä latinalaisin kirjaimin インターネット (intānetto / Intānetto).

Kanjikaverit on tutustumisen arvoinen sivusto. Tae Kimin opas japanin kielioppiin on selkokielinen opus japanin kieleen, tosin sivusto on vielä työstön alla. Myös englanninkielinen japanese.about.com -sivusto on hyödyllinen, samoin kannattaa katsoa läpi David Hallgren’s Japanese Page.

Opettaja.tv:ssä voi harjoitella japanin kielioppia, sanastoa, kulttuuria ja kanamerkkejä. Sanastoa ja tavumerkkejä voi siellä lisäksi opiskella erilaisten harjoitusten avulla.

Kaikki hiraganat ja katakanat löytyvät tästä taulukosta. Näiden linkkien avulla voit opetella hiraganoja myös kirjoittamaan, ja katakanoja täällä ;)

Hiraganojen ääntämyksen voit kuunnella täällä ja kun olet oppinut hiraganat, niitä voit vielä opetella täällä, täällä ja täällä ja katakanoja täällä.

Kanjeja sen sijaan voit opetella esim. täällä (tätä mainostin jo aiemmin).

Kulttuuria

Kids Web Japan -sivuilta löytyy esimerkiksi asumiseen ja jokapäiväiseen elämään liittyvä tietokilpailu sekä tietoa mm. keisariperheestä, juhlapäivistä, koulupäivistä.

Suomenkielisistä blogeista mainittakoon Haikuluotain, Jonna in Japan, Tatu Japanissa, left my heart in tokyo sekä Unagidon (ja vielä yksi blogivinkki tässä postauksessa). Tutustu toki muihinkin blogeihin tuolla sivun alalaidassa!

Lähdössä Japaniin?

Japaniin matkustavan kannattaa tutustua Japaninspesialistin kotisivuihin, mistä löytyy paljon hyödyllistä tietoa Japanista, mitä löytyy myös englanniksi ainakin sivuilta Japan National Tourism Organization ja Japan Travel Info.

Tokyo Tourism Info -sivustolta löytyy esim. Tokion interaktiivinen kartta ja Tokiota esittelevä video Tokyo Colors

Energetic BoA


BoA eli Kwŏn Boa, koreaksi 권보아, on korealainen popartisti, mutta hän on hyvin suosittu myös Japanissa, missä on julkaissut musiikkiaan Korean ja Amerikan lisäksi. Nimi BoA juontaa juurensa sanoista Beat of Angel. Olisiko jokin tämän artistin levyistä hyvä joululahjavinkki – joko itsellesi toivottuna tai jollekin kaverille/sukulaiselle ostettuna?

Lisää videoita BoA:n japanilaiselta sivustolta

 

Majoitusta Japanissa


Wikitravelissa on melko kattavasti japanilaisesta majoituksesta, mutta tähän alapuolelle on koottu muutamia juttuja lähinnä sanaston kannalta.

hoteru tai bizinesu hoteru = bisneshotelleita, jotka ovat länsimaistyyppisiä hotelleja

heya = huone

shinguru = single

daburu = double – yksi iso sänky / futon-patja

tsuin = twin – kaksi sänkyä / futonia

Kyoo heya arimasu ka?

ryokan = japanilainen hotelli, majatalo

Ryokanit ovat perinteisiä japanilaisia majataloja usein vanhassa puutalossa, jossa on tatami-lattiaiset huoneet, joille levitetään futon-patja, ja japanilainen furo-kylpy. Kengät jätetään eteiseen ja käytävillä liikutaan tossut jalassa, huoneiden tatameilla sukkasillaan ja vessassa kumisilla tossuilla.

Kuva:Togetsuan Entrance.JPG

Kuva:Togetsuan Room.JPG

Kuva:Kappatengoku Futon Large.JPG

minshuku = japanilaistyylinen kotimajoitus, hieman yksinkertaisempi ja halvempi versio ryokanista

Hyvin yleinen majoitusmuoto maaseudulla, erityisesti pienemmillä saarilla.

kapuseru hoteru = kapselihotelli

Capsule Hotel por Avi_Abrams.

Capsule Hotel por Tara Sylvia.

https://i2.wp.com/de.academic.ru/pictures/dewiki/67/CapsuleHotel.jpg

https://i1.wp.com/de.academic.ru/pictures/dewiki/67/CapsuleHotelCapsule.jpg

https://i1.wp.com/thinkoutsidetheboxtoday.com/wp-content/uploads/2009/10/hotal-capsule.jpg

Huoneet ovat mehiläiskekomaisia kapseleita, missä on TV-kuvaruutu (terebi) ja radio. Suosittuja juopuneiden liikemiesten yöpymispaikkoja, jos viimeinen metro on jo mennyt :D

Kaikki kapselihotellit eivät ota asiakkaikseen naisia, mutta joissain on omat kerroksensa naisille ja miehille.

Love-hotellit eli rabu hoteru ovat räikeänvärisiä ja erikoisen muotoisia, ja ne muistuttavat esim. linnoja, laivoja, avaruusaluksia, moskeijaa tai piparkakkutaloa. Love-hotelli-ilmiö on syntynyt asumisahtauden seurauksena: japanilaiset pariskunnat, joilla ei ole yksityisyyttä kotona, käyttävät näitä hotelleja intiimiin seurusteluun. Love-hotelleja löytää kaikkialta Japanissa, myös moottoriteiden varsilta.

File:Kiyonaga bathhouse women-2.jpg

KYLPYLÄT

Monessa majoituskohteessa on jonkinlainen kylpy tai kuuma lähde.

furo = japanilainen kylpy

sento = korttelikylpylä

Opettele miesten ja naisten kirjoitusmerkit! Ihmiset peseytyvät vesiämpärien tai suihkun avulla ennen kylpyä. Sitten hivuttaudutaan tulikuumaan kylpyveteen (38-42 astetta). Vettä ei lasketa kylvyn päätteeksi pois, vaan seuraava siirtyy siihen kylpemään.

Kylpylöissä toimitaan alasti koko ajan.

onsen = kuuma lähde

tuliperäisen maan kuumentama mineraalilähde, luonnon lähde, jonka veden maan lämpö lämmittää kuumemmaksi kuin maapinnan keskilämpö

maan sisäinen kuumuus lämmittää pohjavettä, ja geotermisen kiehunnan tuloksena maanpinnalle purkaantuu höyryä ja lähteitä

https://i0.wp.com/www.declankane.com/photos/AsiaJap/025_24A_onsen_preparation_660.jpg

File:Guidebook to Hakone 1811a.jpg

File:Onsen in Nachikatsuura, Japan.jpg

koosen = keinotekoisesti kuumennettu lähdevesikylpy

rotemburo = ulkoilmassa sijaitseva allas

Opettaja.tv:ssä on videonpätkä kuumalähdekylpylästä.

Lähteet ja kirjallisuutta

Kokoamani tiedot perustuvat japanin kielen ja kulttuurin opintojeni muistiinpanoihin, eri oppikirjoihin ja Japanista kertoviin kulttuuri- ja matkaoppaisiin. Netistä olen vain täydentänyt tietoja, mitkä muista lähteistä ovat jääneet vajavaisiksi. Ikävä kyllä jotkin lähteet ovat auttamattomasti jo vanhentuneita, joten jos sinulla on nykyaikaisempaa tietoa esim. koulutuksesta tai työelämästä, laita kommenttia tulemaan :)

Lähteitä en ole erikseen eritellyt, koska suurin osa tiedoista on ikäänkuin yleistietoa Japanifaneille ja monissa opuksissa esiintyy näitä samoja tietoja. Lisäksi kirjallisuuslistasta kunkin postauksen loppuun tulisi pitkä, koska olen koonnut tietoja useista eri kirjoista. Kaikki painetun kirjallisuuden lähteet on kuitenkin lueteltu tässä alapuolella.

Kaikki kuvat ovat netistä ja kuvien lähde on aina liitetty kuvaan, eli klikkaamalla kuvaa pääset kuvan alkuperäiselle sivulle - ilmoitathan, jos huomaat jotain hyvän tavan vastaista kuvien (tai muiden juttujen) lainaamisessa!

Käyttämääni kirjallisuutta:
- Tuomas Anhava: Kevään kukat, syksyn kuu - Kootut tankarunot 1960-1982 (2000)
- Tuomas Anhava: Kuuntelen, vieras - Valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja (1969)
- Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen ja Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuuri (1994)
- Japani - pienoishakuteos Japanista (2006), toim. Takeshi Yoro, Taku Miki ja Genjiro Ito
- Japanin kulttuurihistoria - näkökulma (1994)
- Tapani Jussila: Tokiopassi (2007 ja 2003)
- Kansojen kirjasto: Japani (1987), toim. Time-Life Books
- Takako Karppinen: Japanin kielen alkeet (1999)
- Tadaaki Kawata: Japanin kieli (1989)
- Pirjo-Riitta Kuusikko: Bunka shokyuu Nihongo - Opintomoniste, kielioppi ja sanasto I ja II osa
- Hannu Kärkkäinen: Tokion ja Japanin matkaopas (1993)
- Heikki Mallat: Dōzo - Japanin kieltä ja kulttuuria (1993)
- Pia Matilainen ja Virpi Serita: Michi - tie japanin kieleen (2010)
- Hannele Ripatti-Cantell ja Matti Cantell: Aasia-kirja - Lukumatka Aasiaan, Australiaan ja Oseaniaan (1998)
- Alexander Walther: Japani - Nihon (2009)
- Ilmari Vesterinen: Japanin kansankulttuuri - Kulttuuriantropologinen johdatus (1982)
- Ilmari Vesterinen: Japanilaiset - Japanin kulttuurin antropologista tarkastelua (1987)
- Ilmari Vesterinen: Geishan maailma - Tarua ja totta (2001)

%d bloggers like this: