Japani ja sukulaiskielten arvoitus


Vaikka japaniin on lainattu kirjoitusmerkit kiinasta, japani ja kiina eivät ole sukulaiskieliä. Kielet poikkeavat toisistaan huomattavasti:

  • kiina on isoloiva kieli, japani agglutinoiva
    • kiinassa yksitavuiset tavut ovat vapaita morfeemeja, sanat ovat taipumattomia, usein yksitavuisia sanoja, joiden kieliopilliset suhteet ilmaistaan sanajärjestyksellä ja intonaatiolla
    • agglutinoivissa kielissä, kuten suomessakin ja muissa uralilaisissa kielissä, sanavartaloihin lisätään liitteitä
      • japanissa ei siis ole prepositioita, kuten to school, from school jne. vaan kieliopilliset muodot ilmaistaan postpositioin: gakkō e, gakkō kara jne.
  • kielten rakenne on erilainen, esim. sanajärjestys
  • kiinassa on moninkertainen määrä tavuja
  • kiinassa on neljä sävelkorkeutta

Itse asiassa nykytiedon valossa japanilla ei ole sukulaiskieliä eikä se kuulu mihinkään kielikuntaan. Vuosien saatossa japanin sukulaiskieliksi on tarjottu niin koreaa kuin suomeakin sen kaukaisena sukukielenä. Useat tutkijat kun ovat pyrkineet osoittamaan, että japani kuuluu altailaisten kielten perheeseen eli on mm. turkkilaisten ja mongolilaisten kielten sukulainen, jotka taas olisivat uralilaisten kielten sukulaisia. Sittemmin hypoteesi on kumottu ja on pohdittu, voidaanko edes puhua altailaisesta kielikunnasta, koska näissä kielissä ei ole yhteistä perussanastoa.

Korean kanssa japanilla on paljon yhteistä, mutta nämä yhtäläisyydet ovat todennäköisesti seurausta normaaleista kielikontakteista vuosisatojen saatossa, kuten sanaston lainautuminen. Äänneopilliset erot (japanin suppea vokaalisto ja vokaaliin päättyvät avotavut) kuitenkin puoltavat sitä seikkaa, etteivät japani ja korea ole sukulaiskieliä.

~Image courtesy of Stuart Miles / FreeDigitalPhotos.net~

On esitetty myös väitteitä, että japani olisi syntynyt kahden erilaisen kielen sekoituksesta, mutta yleensä kahden kielen kohdatessa toisesta kielestä tulee vahvempi ja vähitellen tukehduttaa heikomman kielen, joten tuskin japani on tällainen sekakieli.

~Image courtesy of Stuart Miles / FreeDigitalPhotos.net~

Japanin kielen juurien tutkimisesta voi lukea tarkemmin esim. Ilmari Vesterisen kirjasta Japanilaiset sivuilta 40-43 ja Kai Niemisen tekstin kirjasta Japanin kulttuuri sivuilta 288-289.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Lähteet ja kirjallisuutta

Kokoamani tiedot perustuvat japanin kielen ja kulttuurin opintojeni muistiinpanoihin, eri oppikirjoihin ja Japanista kertoviin kulttuuri- ja matkaoppaisiin. Netistä olen vain täydentänyt tietoja, mitkä muista lähteistä ovat jääneet vajavaisiksi. Ikävä kyllä jotkin lähteet ovat auttamattomasti jo vanhentuneita, joten jos sinulla on nykyaikaisempaa tietoa esim. koulutuksesta tai työelämästä, laita kommenttia tulemaan :)

Lähteitä en ole erikseen eritellyt, koska suurin osa tiedoista on ikäänkuin yleistietoa Japanifaneille ja monissa opuksissa esiintyy näitä samoja tietoja. Lisäksi kirjallisuuslistasta kunkin postauksen loppuun tulisi pitkä, koska olen koonnut tietoja useista eri kirjoista. Kaikki painetun kirjallisuuden lähteet on kuitenkin lueteltu tässä alapuolella.

Kaikki kuvat ovat netistä ja kuvien lähde on aina liitetty kuvaan, eli klikkaamalla kuvaa pääset kuvan alkuperäiselle sivulle - ilmoitathan, jos huomaat jotain hyvän tavan vastaista kuvien (tai muiden juttujen) lainaamisessa!

Käyttämääni kirjallisuutta:
- Tuomas Anhava: Kevään kukat, syksyn kuu - Kootut tankarunot 1960-1982 (2000)
- Tuomas Anhava: Kuuntelen, vieras - Valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja (1969)
- Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen ja Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuuri (1994)
- Japani - pienoishakuteos Japanista (2006), toim. Takeshi Yoro, Taku Miki ja Genjiro Ito
- Japanin kulttuurihistoria - näkökulma (1994)
- Tapani Jussila: Tokiopassi (2007 ja 2003)
- Kansojen kirjasto: Japani (1987), toim. Time-Life Books
- Takako Karppinen: Japanin kielen alkeet (1999)
- Tadaaki Kawata: Japanin kieli (1989)
- Pirjo-Riitta Kuusikko: Bunka shokyuu Nihongo - Opintomoniste, kielioppi ja sanasto I ja II osa
- Hannu Kärkkäinen: Tokion ja Japanin matkaopas (1993)
- Heikki Mallat: Dōzo - Japanin kieltä ja kulttuuria (1993)
- Pia Matilainen ja Virpi Serita: Michi - tie japanin kieleen (2010)
- Hannele Ripatti-Cantell ja Matti Cantell: Aasia-kirja - Lukumatka Aasiaan, Australiaan ja Oseaniaan (1998)
- Alexander Walther: Japani - Nihon (2009)
- Ilmari Vesterinen: Japanin kansankulttuuri - Kulttuuriantropologinen johdatus (1982)
- Ilmari Vesterinen: Japanilaiset - Japanin kulttuurin antropologista tarkastelua (1987)
- Ilmari Vesterinen: Geishan maailma - Tarua ja totta (2001)

%d bloggers like this: