Pientä jokapäiväistä sanastoa


  • hyvää huomenta: Ohayō (gozaimasu) – käytetään yleensä ennen kymmentä
  • hyvää päivää: Gomen kudasai (ovella tultaessa kylään: ‘onko ketään kotona’, ‘anteeksi että häiritsen’ / Konnichiwa – käytetään klo 10-18
  • hyvää iltaa: Konban wa – käytetään kuuden jälkeen
  • hyvää yötä: Oyasumi (nasai)
  • näkemiin: Sayōnara
  • nähdään: Ja mata / Mata ne
  • nähdään huomenna / huomiseen: Mata ashita
  • Mitä kuuluu? O genki desu ka?
  • Kiitos hyvää, entä itsellesi? Ii genki desu, arigatō. Anata wa?
  • ole hyvä: dōzo
  • kiitos: dōmo / dōmo arigatō / arigatō / arigatō gozaimasu / dōmo arigatō gozaimasu
  • anteeksi
    • Sumimasen – anteeksi, olen pahoillani, kiitos, hei, kuule, excuse me
    • japanilainen sanoo usein sumimasen tilanteissa, joissa odottaisi vastausta arigatō: kaupassa myyjätär sanoo sumimasen, kun hän ottaa maksun vastaan, samalla tavalla kiitoksen sijasta kuulee anteeksi, jos ruuhkajunassa luovuttaa vanhukselle paikan tai päästää jonkun edellään ovesta sisään
    • http://japanese.about.com/library/blank13.htm
    • Gomennasai – anteeksi; anteeksipyyntö, kun esim. tönäisee toista
    • Shitsurei shimasu / shimashita – kun keskeytetään oppitunti myöhässä tullessa tai lähtemällä aikaisemmin, puhelua lopettaessa
    • http://japanese.about.com/od/simplejapanesephrases/p/sjp13-2.htm
  • ei: iie
  • hai – aivan, niin
    • hai osoittaa, että kuulija seuraa puhetta ja ymmärtänyt sanoman; ymmärrän mitä sanot, mutta en välttämättä ole samaa mieltä
  • tuota… ööö…: ēto… anō…
  • anteeksi, voitko toistaa: mō ikkai itte kudasai
  • hitaasti, pyydän: Yukkuri, onegai shimasu
  • Niinkö? Sō desu ka?
  • Onpa kaunis ilma. Ii tenki desu ne.
  • Niin on. / Niin. Sō desu ne.
    • ne-partikkelia käytetään, kun oletetaan kuulijan olevan samaa mieltä. Se vastaa suomen päätteitä -han/-hän, -pa/-pä tai eikö niin -kysymystä.
    • yleensä vastauskin päättyy ne-partikkeliin.
  • Ymmärrätkö? Wakarimasu ka?
  • olen ymmärtänyt: Wakarimashita
  • en ymmärrä / muista / tiedä: Wakarimasen
  • en tiedä: Shirimasen
  • onneksi olkoon: Omedetō
  • eläköön: Banzai
  • kippis: Kanpai
  • haloo (puhelimessa): Moshi moshi
  • kun joku lähtee kotoa, toimistosta tms.
    • lähtijä sanoo ittekimasu – ”menen ja tulen”
    • kotiin tms. jäävä sanoo itterashai
  • kun joku tulee kotiin
    • kotiin tulija sanoo tadaima – ”olen kotona”
    • sille, joka tulee, sanotaan okaeri (nasai)

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Lähteet ja kirjallisuutta

Kokoamani tiedot perustuvat japanin kielen ja kulttuurin opintojeni muistiinpanoihin, eri oppikirjoihin ja Japanista kertoviin kulttuuri- ja matkaoppaisiin. Netistä olen vain täydentänyt tietoja, mitkä muista lähteistä ovat jääneet vajavaisiksi. Ikävä kyllä jotkin lähteet ovat auttamattomasti jo vanhentuneita, joten jos sinulla on nykyaikaisempaa tietoa esim. koulutuksesta tai työelämästä, laita kommenttia tulemaan :)

Lähteitä en ole erikseen eritellyt, koska suurin osa tiedoista on ikäänkuin yleistietoa Japanifaneille ja monissa opuksissa esiintyy näitä samoja tietoja. Lisäksi kirjallisuuslistasta kunkin postauksen loppuun tulisi pitkä, koska olen koonnut tietoja useista eri kirjoista. Kaikki painetun kirjallisuuden lähteet on kuitenkin lueteltu tässä alapuolella.

Kaikki kuvat ovat netistä ja kuvien lähde on aina liitetty kuvaan, eli klikkaamalla kuvaa pääset kuvan alkuperäiselle sivulle - ilmoitathan, jos huomaat jotain hyvän tavan vastaista kuvien (tai muiden juttujen) lainaamisessa!

Käyttämääni kirjallisuutta:
- Tuomas Anhava: Kevään kukat, syksyn kuu - Kootut tankarunot 1960-1982 (2000)
- Tuomas Anhava: Kuuntelen, vieras - Valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja (1969)
- Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen ja Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuuri (1994)
- Japani - pienoishakuteos Japanista (2006), toim. Takeshi Yoro, Taku Miki ja Genjiro Ito
- Japanin kulttuurihistoria - näkökulma (1994)
- Tapani Jussila: Tokiopassi (2007 ja 2003)
- Kansojen kirjasto: Japani (1987), toim. Time-Life Books
- Takako Karppinen: Japanin kielen alkeet (1999)
- Tadaaki Kawata: Japanin kieli (1989)
- Pirjo-Riitta Kuusikko: Bunka shokyuu Nihongo - Opintomoniste, kielioppi ja sanasto I ja II osa
- Hannu Kärkkäinen: Tokion ja Japanin matkaopas (1993)
- Heikki Mallat: Dōzo - Japanin kieltä ja kulttuuria (1993)
- Pia Matilainen ja Virpi Serita: Michi - tie japanin kieleen (2010)
- Hannele Ripatti-Cantell ja Matti Cantell: Aasia-kirja - Lukumatka Aasiaan, Australiaan ja Oseaniaan (1998)
- Alexander Walther: Japani - Nihon (2009)
- Ilmari Vesterinen: Japanin kansankulttuuri - Kulttuuriantropologinen johdatus (1982)
- Ilmari Vesterinen: Japanilaiset - Japanin kulttuurin antropologista tarkastelua (1987)
- Ilmari Vesterinen: Geishan maailma - Tarua ja totta (2001)

%d bloggers like this: