Majoitusta Japanissa


Wikitravelissa on melko kattavasti japanilaisesta majoituksesta, mutta tähän alapuolelle on koottu muutamia juttuja lähinnä sanaston kannalta.

hoteru tai bizinesu hoteru = bisneshotelleita, jotka ovat länsimaistyyppisiä hotelleja

heya = huone

shinguru = single

daburu = double – yksi iso sänky / futon-patja

tsuin = twin – kaksi sänkyä / futonia

Kyoo heya arimasu ka?

ryokan = japanilainen hotelli, majatalo

Ryokanit ovat perinteisiä japanilaisia majataloja usein vanhassa puutalossa, jossa on tatami-lattiaiset huoneet, joille levitetään futon-patja, ja japanilainen furo-kylpy. Kengät jätetään eteiseen ja käytävillä liikutaan tossut jalassa, huoneiden tatameilla sukkasillaan ja vessassa kumisilla tossuilla.

Kuva:Togetsuan Entrance.JPG

Kuva:Togetsuan Room.JPG

Kuva:Kappatengoku Futon Large.JPG

minshuku = japanilaistyylinen kotimajoitus, hieman yksinkertaisempi ja halvempi versio ryokanista

Hyvin yleinen majoitusmuoto maaseudulla, erityisesti pienemmillä saarilla.

kapuseru hoteru = kapselihotelli

Capsule Hotel por Avi_Abrams.

Capsule Hotel por Tara Sylvia.

https://i2.wp.com/de.academic.ru/pictures/dewiki/67/CapsuleHotel.jpg

https://i1.wp.com/de.academic.ru/pictures/dewiki/67/CapsuleHotelCapsule.jpg

https://i1.wp.com/thinkoutsidetheboxtoday.com/wp-content/uploads/2009/10/hotal-capsule.jpg

Huoneet ovat mehiläiskekomaisia kapseleita, missä on TV-kuvaruutu (terebi) ja radio. Suosittuja juopuneiden liikemiesten yöpymispaikkoja, jos viimeinen metro on jo mennyt :D

Kaikki kapselihotellit eivät ota asiakkaikseen naisia, mutta joissain on omat kerroksensa naisille ja miehille.

Love-hotellit eli rabu hoteru ovat räikeänvärisiä ja erikoisen muotoisia, ja ne muistuttavat esim. linnoja, laivoja, avaruusaluksia, moskeijaa tai piparkakkutaloa. Love-hotelli-ilmiö on syntynyt asumisahtauden seurauksena: japanilaiset pariskunnat, joilla ei ole yksityisyyttä kotona, käyttävät näitä hotelleja intiimiin seurusteluun. Love-hotelleja löytää kaikkialta Japanissa, myös moottoriteiden varsilta.

File:Kiyonaga bathhouse women-2.jpg

KYLPYLÄT

Monessa majoituskohteessa on jonkinlainen kylpy tai kuuma lähde.

furo = japanilainen kylpy

sento = korttelikylpylä

Opettele miesten ja naisten kirjoitusmerkit! Ihmiset peseytyvät vesiämpärien tai suihkun avulla ennen kylpyä. Sitten hivuttaudutaan tulikuumaan kylpyveteen (38-42 astetta). Vettä ei lasketa kylvyn päätteeksi pois, vaan seuraava siirtyy siihen kylpemään.

Kylpylöissä toimitaan alasti koko ajan.

onsen = kuuma lähde

tuliperäisen maan kuumentama mineraalilähde, luonnon lähde, jonka veden maan lämpö lämmittää kuumemmaksi kuin maapinnan keskilämpö

maan sisäinen kuumuus lämmittää pohjavettä, ja geotermisen kiehunnan tuloksena maanpinnalle purkaantuu höyryä ja lähteitä

https://i0.wp.com/www.declankane.com/photos/AsiaJap/025_24A_onsen_preparation_660.jpg

File:Guidebook to Hakone 1811a.jpg

File:Onsen in Nachikatsuura, Japan.jpg

koosen = keinotekoisesti kuumennettu lähdevesikylpy

rotemburo = ulkoilmassa sijaitseva allas

Opettaja.tv:ssä on videonpätkä kuumalähdekylpylästä.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Lähteet ja kirjallisuutta

Kokoamani tiedot perustuvat japanin kielen ja kulttuurin opintojeni muistiinpanoihin, eri oppikirjoihin ja Japanista kertoviin kulttuuri- ja matkaoppaisiin. Netistä olen vain täydentänyt tietoja, mitkä muista lähteistä ovat jääneet vajavaisiksi. Ikävä kyllä jotkin lähteet ovat auttamattomasti jo vanhentuneita, joten jos sinulla on nykyaikaisempaa tietoa esim. koulutuksesta tai työelämästä, laita kommenttia tulemaan :)

Lähteitä en ole erikseen eritellyt, koska suurin osa tiedoista on ikäänkuin yleistietoa Japanifaneille ja monissa opuksissa esiintyy näitä samoja tietoja. Lisäksi kirjallisuuslistasta kunkin postauksen loppuun tulisi pitkä, koska olen koonnut tietoja useista eri kirjoista. Kaikki painetun kirjallisuuden lähteet on kuitenkin lueteltu tässä alapuolella.

Kaikki kuvat ovat netistä ja kuvien lähde on aina liitetty kuvaan, eli klikkaamalla kuvaa pääset kuvan alkuperäiselle sivulle - ilmoitathan, jos huomaat jotain hyvän tavan vastaista kuvien (tai muiden juttujen) lainaamisessa!

Käyttämääni kirjallisuutta:
- Tuomas Anhava: Kevään kukat, syksyn kuu - Kootut tankarunot 1960-1982 (2000)
- Tuomas Anhava: Kuuntelen, vieras - Valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja (1969)
- Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen ja Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuuri (1994)
- Japani - pienoishakuteos Japanista (2006), toim. Takeshi Yoro, Taku Miki ja Genjiro Ito
- Japanin kulttuurihistoria - näkökulma (1994)
- Tapani Jussila: Tokiopassi (2007 ja 2003)
- Kansojen kirjasto: Japani (1987), toim. Time-Life Books
- Takako Karppinen: Japanin kielen alkeet (1999)
- Tadaaki Kawata: Japanin kieli (1989)
- Pirjo-Riitta Kuusikko: Bunka shokyuu Nihongo - Opintomoniste, kielioppi ja sanasto I ja II osa
- Hannu Kärkkäinen: Tokion ja Japanin matkaopas (1993)
- Heikki Mallat: Dōzo - Japanin kieltä ja kulttuuria (1993)
- Pia Matilainen ja Virpi Serita: Michi - tie japanin kieleen (2010)
- Hannele Ripatti-Cantell ja Matti Cantell: Aasia-kirja - Lukumatka Aasiaan, Australiaan ja Oseaniaan (1998)
- Alexander Walther: Japani - Nihon (2009)
- Ilmari Vesterinen: Japanin kansankulttuuri - Kulttuuriantropologinen johdatus (1982)
- Ilmari Vesterinen: Japanilaiset - Japanin kulttuurin antropologista tarkastelua (1987)
- Ilmari Vesterinen: Geishan maailma - Tarua ja totta (2001)

%d bloggers like this: