Kaupunkisanastoa


chizu, mappu = kartta

kuni = maa

shuto = pääkaupunki

chō, machi = kaupunki

Anata no kuni wa doko desu ka?

O-kuni wa doko desu ka?

toire, benjo = WC

https://i2.wp.com/www.learn-hiragana-katakana.com/japanese-symbols/man-otoko-4.jpg

otoko

 

Reset this page?

onna

 

doko = missä

Toire doko?

Toire wa doko desu ka?

Kyläpaikoissa vessaan mennään erillisillä vessatossuilla. Useissa vessoissa on istuinlämmitin.

kōen = puisto

mise = kauppa, myymälä

sūpā = supermarket

depāto = tavaratalo

resutoran = ravintola

Biiru ippon. = Yksi olut.

bin-biiru = pullo-olut

nama-biiru = hanaolut

kōra ippon = yksi coca cola

dzūsu = mehu

oishii = hyvänmakuinen

Anata wa sushi o tabemasu ka?            taberu = syödä

Watasi wa sushi o tabemasen.

kissaten = kahvila

cha-mise = teetupa

manga-kissaten

intānetto-kissaten

kōhii = kahvi

kōcha = tee

ōcha = japanilainen tee

Watashi wa kōhii o nomimasu.             nomu = juoda

Anata wa kōcha o nomimasu ka?

Kōhii o nomimasu ka?

Japaniin tee tuli legendan mukaan 800-luvun alussa Kiinasta, missä teen juominen oli yleistynyt jo ajanlaskumme alun tienoilla. Siellä zen-munkit arvostivat teetä sekä mietiskelyn apuvälineenä että terveellisenä ja lääkitsevänä juomana.

Teeseremonia kehitettiin Japanissa 1400-luvulla.

ryokō-sha = matkatoimisto

yūbin-kyoku = posti(toimisto)

kyoku = toimisto

tegami = kirje

hagaki = postikortti

kitte = postimerkki

Anata wa tegami o kakimasu ka?         kaku = kirjoittaa

ginkō = pankki

o-kane = raha

jen ¥

Kolikot ovat 1, 5, 10, 50, 100 ja 500 jenin kolikoita. 500 jenin kolikoita on kaksi erilaista, uudemmat ovat kullan ja vanhemmat hopean värisiä.

Setelit ovat 1000, 2000, 5000 ja 10000 jeniä. Seteliuudistus loppuvuodesta 2004 jätti markkinoille kahdenlaisia seteleitä, tosin vanhemmantyyppisten vuodelta 1984 olevien setelien käyttö lakkasi suurimmaksi osaksi jo seuraavana vuonna, kunnes ne virallisesti poistuivat kierrosta 2007.


Japani kieltää pätkätyöt

Kaupankäynti hoidetaan Japanissa lähinnä käteisellä.

”Tavalliset japanilaiset pankkiautomaatit (キャッシュコーナー kyasshu kōnā eli “cash corner”) eivät hyväksy ulkomaisia kortteja, mutta postitoimistojen, 7-Eleven -myymälöiden ja Citibankin automaatit kelpaavat Cirrus/Maestro-käteisnostoihin ja Visa/Mastercard-luottoennakoihin (キャッシング kyasshingu). Visa Electron ja American Express -kortit eivät kuitenkaan yleensä käy näissäkään. Lainsäädännön oikkujen takia useimmat automaatit ovat kiinni öisin, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä, joten rahan nostamista ei kannata jättää ihan viime tippaan.” http://wikitravel.org/fi/Japani#Osta

Rahat voi vaihtaa jeneiksi jo Suomessa, koska Japanissa ei tarvitse pelätä varkaita. Silti kannattaa huomioida taskuvarkaat, ihmisvilinässä ja täpötäysissä metroissa kannattaa pitää lompakosta hyvää huolta.

Forexilla on hyvä kurssi ja sieltä saa myös kolikoita, mikä mahdollistaa automaattien kätevän käytön heti maahan saapuessasi. Tokiopassissa oli hyvä vinkki: vaihda myös perusilmeesi ja istuta naamaasi hymyilevä ilme :)

tosho-kan = kirjasto

hon = kirja

shinbun = sanomalehti

Watashi wa hon o yomimasu.                yomu = lukea

Watashi wa shinbun o yomimasen.       = en lue

bijutsu-kan = taidemuseo

geki-jō = teatteri

eiga-kan = elokuvateatteri

byōin = sairaala

Watashi wa byōki desu. = Olen sairas.

kusuriya, yakkyoku = apteekki

gēmu-sentā = pelihalli

pachinko on eräänlainen pystyasentoon asennettu flipperi

https://i1.wp.com/upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/8b/Pachinko_parlour.jpg

https://i0.wp.com/www.declankane.com/photos/AsiaJap/015_14A_Pachinko_Parlour_660_web.jpg

https://i1.wp.com/www.c141heaven.com/pachinko_balls.jpg

Purikura taas on japanilaisten kehittämä valokuvauskoppi, joka on nuorten suuressa suosiossa. Hinta on yleensä 400 jeniä eli noin 3 euroa ja sillä saat noin 6 erilaista kuvaa valitsemasi kokoisina tarroina. Varsinainen idea kuitenkin on, että saat itse valita erilaisista taustoista mieleisesi ja kuvien ottamisen jälkeen, saat itse muokata kuvan: valmiita tai omia tekstejä, tähtiä, sydämiä, pääkalloja, päivämääriä, asusteita (mm. piilolinssejä, meikkejä, hiusvärejä, mutta myös laseja, hattuja, yskämaskeja ym.) tai kaikenlaisia hahmoja. Aivan mitä itse tykkäät !” (http://itislukio.wordpress.com/2010/04/25/japanilaista-ajanviettoa)

2 Comments (+add yours?)

  1. Tatu
    Dec 01, 2010 @ 05:42:38

    Jos haluaa olla hienotunteisempi, vessaa voi kysyä fraasilla “otearai wa doko desuka?”
    ‘otearai (お手洗い)’ kannattaa muutenkin sisäistää kanjien muodossa, koska monissa paikoissa vessa on osoitettu vain noilla merkeillä. Länsimaisia ‘Toilet’ tekstejä tai symboleja ei välttämättä ole ollenkaan.
    Niinjoo… ‘otearai’ tarkoittaa kirjaimellisesti ‘käsien pesua’.

    ‘mizu’ tarkoittaa (kylmää) vettä
    ‘mise’ tarkoittaa sen sijaan kauppaa

    Rahoista:
    2000 jenin setelit on käytännössä yleisessä käytössä vain Okinawalla. Voit katsoa esim. Wikistä miksi.
    Seteleitä täällä on liikkeellä vain yhden tyyppisiä. Vanhemmantyyppisten vuodelta 1984 olevien setelien käyttö lakkasi suurimmaksi osaksi vuonna 2005 ja virallisesti ne poistuivat kierrosta 2007.

    Lähes kaikki juoma-automaatit ottavat vastaan 1000 jenin seteleitä, joten voit varmasti ostaa ensimmäisen juomasi jo lentoasemalla ilman kolikoitakin.

    Reply

    • milaja
      Dec 01, 2010 @ 22:49:18

      Kiitos! Tuo mizu jäi itseäni vaivaamaan jo ennen kommenttiasi. Olin nimittäin juuri edellisellä tunnilla sanonut, että mise on kauppa, ja cha-mise vastaavasti teetupa. Olin tämän jutun kirjoittanut jo paljon aiemmin, enkä oikeastaan käynyt tätä niin läpi tänne postattuani, mutta sitten tuo mizu jäi kummittelemaan kuitenkin. Jostakin (oppi)kirjasta sen nimittäin oon suoraan ottanut.. Pitääpä heti korjata, ettei mizu ole tosiaan kauppa, vaan mise!

      Tuo setelijuttu oli suoraan Wikipediasta (muistaakseni), täydennän tuota lausetta myös :)

      Reply

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Lähteet ja kirjallisuutta

Kokoamani tiedot perustuvat japanin kielen ja kulttuurin opintojeni muistiinpanoihin, eri oppikirjoihin ja Japanista kertoviin kulttuuri- ja matkaoppaisiin. Netistä olen vain täydentänyt tietoja, mitkä muista lähteistä ovat jääneet vajavaisiksi. Ikävä kyllä jotkin lähteet ovat auttamattomasti jo vanhentuneita, joten jos sinulla on nykyaikaisempaa tietoa esim. koulutuksesta tai työelämästä, laita kommenttia tulemaan :)

Lähteitä en ole erikseen eritellyt, koska suurin osa tiedoista on ikäänkuin yleistietoa Japanifaneille ja monissa opuksissa esiintyy näitä samoja tietoja. Lisäksi kirjallisuuslistasta kunkin postauksen loppuun tulisi pitkä, koska olen koonnut tietoja useista eri kirjoista. Kaikki painetun kirjallisuuden lähteet on kuitenkin lueteltu tässä alapuolella.

Kaikki kuvat ovat netistä ja kuvien lähde on aina liitetty kuvaan, eli klikkaamalla kuvaa pääset kuvan alkuperäiselle sivulle - ilmoitathan, jos huomaat jotain hyvän tavan vastaista kuvien (tai muiden juttujen) lainaamisessa!

Käyttämääni kirjallisuutta:
- Tuomas Anhava: Kevään kukat, syksyn kuu - Kootut tankarunot 1960-1982 (2000)
- Tuomas Anhava: Kuuntelen, vieras - Valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja (1969)
- Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen ja Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuuri (1994)
- Japani - pienoishakuteos Japanista (2006), toim. Takeshi Yoro, Taku Miki ja Genjiro Ito
- Japanin kulttuurihistoria - näkökulma (1994)
- Tapani Jussila: Tokiopassi (2007 ja 2003)
- Kansojen kirjasto: Japani (1987), toim. Time-Life Books
- Takako Karppinen: Japanin kielen alkeet (1999)
- Tadaaki Kawata: Japanin kieli (1989)
- Pirjo-Riitta Kuusikko: Bunka shokyuu Nihongo - Opintomoniste, kielioppi ja sanasto I ja II osa
- Hannu Kärkkäinen: Tokion ja Japanin matkaopas (1993)
- Heikki Mallat: Dōzo - Japanin kieltä ja kulttuuria (1993)
- Pia Matilainen ja Virpi Serita: Michi - tie japanin kieleen (2010)
- Hannele Ripatti-Cantell ja Matti Cantell: Aasia-kirja - Lukumatka Aasiaan, Australiaan ja Oseaniaan (1998)
- Alexander Walther: Japani - Nihon (2009)
- Ilmari Vesterinen: Japanin kansankulttuuri - Kulttuuriantropologinen johdatus (1982)
- Ilmari Vesterinen: Japanilaiset - Japanin kulttuurin antropologista tarkastelua (1987)
- Ilmari Vesterinen: Geishan maailma - Tarua ja totta (2001)

%d bloggers like this: