Kulkuvälineistä


Kurssilla käydään läpi pientä sanastoa mm. kulkuvälineisiin liittyen, kaupunkisanastoa ja majoitustermejä sekä käytänteitä näissä eri paikoissa. Kokoan tähän joitakin videonpätkiä ja linkkejä matkustamisesta.

jitensha = polkupyrä

baiku = moottoripyörä

kuruma, jidōsha = auto

hichi-haiku = hitch hike

Japanissa on vasemmanpuoleinen liikenne, ja myös jalankulkija-vastaantulija ohitetaan tämän oikealta puolelta. Törmäyksen sattuessa anteeksi pyydetään sanomalla gomen nasai. Tähän voi vastata kamaimasen, ei se mitään.

takushi

Taksin etuosassa palava punainen valo ilmoittaa auton olevan vapaa, vihreä valo taas kertoo, että kuljettajalla on kyyditettävä tai tilaus vetämässä. Taksille ei kannata ilmoittaa osoitetta niin kuin se on esim. käyntikorttiin kirjoitettu, vaan kannattaa aina tarkistaa esim. kartasta, minkä aseman tai tunnetun maamerkin (temppelit, tunnetuimmat hotellit..) läheisyydessä paikka sijaitsee.

Taksikuskit käyttävät valkoisia hansikkaita.

basu = bussi

Bussien reitit on kirjoitettu ainoastaan kanjeilla.

Ns. limusiinibussi on kulkuneuvo lentokentältä, jonka reittien päätepisteiksi on asetettu useita keskustan isoja hotelleja.

densha = juna, ratikka

Shinkansen-luotijunat ovat nopeita ja mukavia, suosittuja junia – vaikkakin liput ovat kaksin-kolminkertaiset tavalliseen junaan verrattuna. Junat kulkevat aamuvarhaisesta keskiyöhön ja lähtöjä on useita joka tunti. Rautatieyhtiön nimi on JR.

chikatetsu = metro

eki = juna-/metroasema

koin rokkaa = coin locker, lokero, kolikkosäilytys

Opettaja.tv:ssä neuvotaan videon avulla, kuinka lähdetään junamatkalle.

Tatu Japanissa -nimisessä blogissa kerrotaan raideliikenteestä ja tässä on Tokion metrokartta.

https://i2.wp.com/www.suomikai.org/kuvat/metro.gif

Tokiossa on 13 metrolinjaa ja metroyhtiöitä on kaksi, mikä vaikeuttaa turistin liikkumista, kun metroyhtiöiden väliset vaihdot ovat kalliimpia kuin yhden yhtiön sisäiset vaihdot.

Suuret asemat ovat todella suuria, joten jos valitset väärän ulosmenoreitin, voit päätyä melkoisen kauas aiotusta kohteesta.

Liikennöinti loppuu viimeistään n. yhden aikaan yöllä (monet linjat lopettavat kulkunsa jopa ennen puoltayötä) ja alkaa taas viiden aikaan aamulla. Arkiaamuisin 7-9 maissa on täpötäysiä ruuhkajunia. Lievempi ruuhka-aika on n. kuuden aikaan illalla (17-19). Myös perjantain myöhäisillat ovat ruuhkaisia.

Julkisessa liikenteessä tulisi pyrkiä antamaan istumapaikat vanhemmille ihmisille varsinkin ruuhka-aikoina.

Junissa on lippujen rei’ittäjä (kaisatsu-in) (paitsi suurkaupungeissa nämä on korvattu koneilla) ja ihmisiä sullovat juniin sisääntyöntäjät (eki-in) valkoisine hansikkaineen. Heidän toimenkuvastaan on tässä havainnollistava video:

Kännyköitä ei saa junissa eikä muissa julkisissa liikennevälineissä käyttää puhelimena muualla kuin välikössä. Soittoääni pitää kaikissa junissa olla äänettömällä. Äänettömiä pelejä kuitenkin saa pelata.

denwa = puhelin

keitai (denwa) = kännykkä

moshi moshi (kimeällä äänellä)

http://www.keitai-style.com

http://stylasia.forumactif.net/accessoires-f89/le-keitai-t2231.htm

http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/566/685/904/m15537/Eri+tilanteissa+tarvittavaa+sanastoa

Kännykän näppäimistö soveltuu hyvin japanin kieleen, kun sekä hiragana- että katakana-tavut jakaantuvat luonnostaan kymmeneen ryhmään (a-i-u-e-o, ka-ki-ku-ke-ko jne.). Jokaisen näppäimen alle siis saadaan yksi looginen tavuryhmä.

iriguchi – entrance  https://i0.wp.com/www.kanjisite.com/images/furniture/kanji-iriguchi.gif

deguchi – exit

fune = laiva

hikōki = lentokone

hikōjo = lentokenttä

pasupōto, ryoken = passi

Japanissa on syytä pitää passi aina mukana, koska japanilaiset poliisit voivat kysyä passia milloin tahansa.

Suomalainen ei tarvitse viisumia Japaniin eikä rokotuksia.

Pasupooto o naku shimashita. Passini on kadonnut.

kippu = matkalippu

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Lähteet ja kirjallisuutta

Kokoamani tiedot perustuvat japanin kielen ja kulttuurin opintojeni muistiinpanoihin, eri oppikirjoihin ja Japanista kertoviin kulttuuri- ja matkaoppaisiin. Netistä olen vain täydentänyt tietoja, mitkä muista lähteistä ovat jääneet vajavaisiksi. Ikävä kyllä jotkin lähteet ovat auttamattomasti jo vanhentuneita, joten jos sinulla on nykyaikaisempaa tietoa esim. koulutuksesta tai työelämästä, laita kommenttia tulemaan :)

Lähteitä en ole erikseen eritellyt, koska suurin osa tiedoista on ikäänkuin yleistietoa Japanifaneille ja monissa opuksissa esiintyy näitä samoja tietoja. Lisäksi kirjallisuuslistasta kunkin postauksen loppuun tulisi pitkä, koska olen koonnut tietoja useista eri kirjoista. Kaikki painetun kirjallisuuden lähteet on kuitenkin lueteltu tässä alapuolella.

Kaikki kuvat ovat netistä ja kuvien lähde on aina liitetty kuvaan, eli klikkaamalla kuvaa pääset kuvan alkuperäiselle sivulle - ilmoitathan, jos huomaat jotain hyvän tavan vastaista kuvien (tai muiden juttujen) lainaamisessa!

Käyttämääni kirjallisuutta:
- Tuomas Anhava: Kevään kukat, syksyn kuu - Kootut tankarunot 1960-1982 (2000)
- Tuomas Anhava: Kuuntelen, vieras - Valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja (1969)
- Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen ja Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuuri (1994)
- Japani - pienoishakuteos Japanista (2006), toim. Takeshi Yoro, Taku Miki ja Genjiro Ito
- Japanin kulttuurihistoria - näkökulma (1994)
- Tapani Jussila: Tokiopassi (2007 ja 2003)
- Kansojen kirjasto: Japani (1987), toim. Time-Life Books
- Takako Karppinen: Japanin kielen alkeet (1999)
- Tadaaki Kawata: Japanin kieli (1989)
- Pirjo-Riitta Kuusikko: Bunka shokyuu Nihongo - Opintomoniste, kielioppi ja sanasto I ja II osa
- Hannu Kärkkäinen: Tokion ja Japanin matkaopas (1993)
- Heikki Mallat: Dōzo - Japanin kieltä ja kulttuuria (1993)
- Pia Matilainen ja Virpi Serita: Michi - tie japanin kieleen (2010)
- Hannele Ripatti-Cantell ja Matti Cantell: Aasia-kirja - Lukumatka Aasiaan, Australiaan ja Oseaniaan (1998)
- Alexander Walther: Japani - Nihon (2009)
- Ilmari Vesterinen: Japanin kansankulttuuri - Kulttuuriantropologinen johdatus (1982)
- Ilmari Vesterinen: Japanilaiset - Japanin kulttuurin antropologista tarkastelua (1987)
- Ilmari Vesterinen: Geishan maailma - Tarua ja totta (2001)

%d bloggers like this: