Perhe-elämää japanilaisittain


Aviomies viettää suurimman osan ajastaan kodin ulkopuolella tienaamassa rahaa perheelleen. Mies saa vaimoltaan pientä taskurahaa. Pelkästään työmatkoihin kuluu keskimäärin kaksi tuntia, Tokiossa usein paljon enemmän. Sunnuntaina isä omistaa aikansa perheelle, ja Japanin puistot täyttyvät lastensa kanssa leikkivistä isistä. Sunnuntai siis on perheen yhteinen päivä, sillä se on viikon ainoa yhteinen vapaapäivä. Lapsia hemmotellaan viisivuotiaiksi asti, koska koulun alettua alkavat raskaat rajoitukset ja tiukat säännöt.

Vaimo päättää kotona kaikesta kotiin liittyvästä: raha-asioista, hankinnoista, lasten koulutuksen järjestämisestä jne. Äiti on yleensä kotona ja hoitaa lapset ja kodin kun taas isä tekee pitkiä päiviä kodin ulkopuolella. Nykyään yhä useammat naiset hakeutuvat osa-aikatöihin kodin ulkopuolelle, opiskelemaan tai tekemään vapaaehtoistyötä.

Perheellä on Japanissa suuri merkitys ja lapsia ja vanhuksia kunnioitetaan, koska elämän alku- ja loppuvuosia pidetään henkimaailman lähialueina. Perinteisesti ihmisen ajatuksille ja mielipiteille ei ole annettu paljon arvoa ennen 41 vuoden ikää.

Isovanhemmat, obāsan (mummo) ja ojiisan (ukki) muodostavat tärkeän osan perhettä. Ei ole harvinaista, että isovanhemmat asuvat samassa talossa lapsiensa kanssa. Vielä joitakin vuosia sitten noin 70 % isovanhemmista asuivat jonkun lapsensa perheessä.

·        kekkon = avioliitto

·        http://www.kekkon.com

·        hanayome = morsian

·        hanamuko = sulhanen

”Kiinassa vallasnaisten jalkojen sitominen tuli tavaksi jo varhain, ja se esti heitä tekemästä ulkotöitä ja käymästä kylillä; he olivat kodin piiriin tuomittuja. Korealaisnaisten jalkateriä ei surkastettu, mutta heidät oli sosiaalisesti tuomittu eristyksiin kotiinsa. Ulkosalla he saattoivat käydä vain yöllä, hunnutettuina kuin arabinaiset. Sitä vastoin japanittaret saattoivat kulkea suhteellisen vapaasti, eikä heidän asemansa ollut niin alistettu kuin heidän kiinalais- ja korealaissisariensa. Kaikissa näissä maissa avioliitot ovat olleet järjestettyjä eikä nuorilla ole ollut juuri sananvaltaa, japanilaistytöillä kuitenkin enemmän kuin Kiinan ja Korean naisilla.” (Japanin kulttuuri, s. 430)

Avioliitto solmitaan melkein aina 25-30-vuotiaana. Omiyai on järjestetty avioliitto. Tämä on edelleen voimissaan maaseudulla: vanhemmat ja koko suku avustaa puolison etsinnässä ja valinnassa järjestämällä tutustumistilaisuuksia ja haastatteluja, mutta myös itse morsiamella on sananvaltaa.

Avioero on perinteisesti ollut harvinaista, mutta on yleistynyt 2000-luvulla. Avioerossa lapset jäävät yleensä miehelle.

5 Comments (+add yours?)

  1. Tatu
    Oct 07, 2010 @ 08:48:08

    Kannattaisi ehkä mainita lähde, jos kirjoittaa noinkin sana sanaan toisista teoksista. Muistaakseni kirjoittamasi katkelma on melko suoraan otettu Tokio-Passi kirjasta.

    Reply

    • milaja
      Oct 07, 2010 @ 11:59:32

      Kiitos kommentista! Tokiopassi-kirjani on jo palautettu kirjastoon, joten en voi asiaa tässä tarkistaa, mutta muistaakseni tässä postauksessa ei ollut mitään Tokiopassista. Pitää käydä tarkistamassa! Muistaakseni lähteinä tässä käytin kirjoja Japanin kulttuuri, Japanin kansankulttuuri, Japanilaiset ja Kansojen kirjasto – Japani. Voin toki muistaa väärinkin.

      Jos olen kirjoista tai muista lähteistä lainannut sanasta sanaan, olen laittanut lähteen näkyviin, niinkuin tässäkin postissa (Japanin kulttuuri), muuten olen koonnut useista eri lähteistä näihin postauksiin juttua ja pyrkinyt muokkamaan tekstejä, eli sanasta sanaan ei pitäisi olla lainattua. Toki jotkin lauserakenteet saattavat jäljitellä alkuperäistä, kun ei aina keksi, miten omin sanoin asiat voisi paremmin ilmaista.

      Alapalkin kirjallisuuslistan yhteydessä kerron, että “Lähteitä en ole erikseen eritellyt, koska suurin osa tiedoista on ikäänkuin yleistietoa Japanifaneille ja monissa opuksissa esiintyy näitä samoja tietoja. Lisäksi kirjallisuuslistasta kunkin postauksen loppuun tulisi pitkä, koska olen koonnut tietoja useista eri kirjoista. Kaikki painetun kirjallisuuden lähteet on kuitenkin lueteltu tässä alapuolella.”

      Toki kaikki lähteet olisi hyvä mainita aina, riippumatta siitä, onko sanasta sanaan lainattu vai ei, mutta itselläni tämä kävi ongelmalliseksi siitä syystä, että olin alkanut koneelleni koota juttuja ilman lähteitä ennen blogin perustamista. Kuitenkin osaan postauksista olen laittanut lisälukemisvinkkejä, mistä löytyy lisätietoa, ja samalla nämä toimivat postauksen lähteinä.

      Reply

  2. Tatu
    Oct 07, 2010 @ 15:24:26

    Ah, kappas. Enpä huomannut tuota alapalkin disclaimeria. No, itsekin muistelen tuota asiaa oman pääkopan sahajauhojen perusteella. Ainakin tuo asiasisältö meni aika tarkalleen noin kuten olet artikkelissa kirjoittanut.

    Oh well… oli miten oli. Keep up the good work.

    Reply

    • milaja
      Oct 07, 2010 @ 22:05:21

      No se tosiaan on vähän piilossa. Muistelin tuosta kirjoittaneeni About-osioonkin, mutta en näköjään ollut. Käyn lainaamassa Tokiopassin uudelleen kun ehdin ja pakko tarkistaa, ettei oo mennyt ihan plagioinniksi. Se ei tosiaan olisi tarkoitus.. :/ Tosin jotkin postausten osiot voi oikeesti olla aika lähelläkin alkuperäisiä tekstejä, koska osan oon koonnut omien käsinkirjoitettujen muistiinpanojen avulla, enkä tuolloin aina ole mennyt takuuseen, onko muistiinpanot omiani vai suoraan jostain kirjasta. Silti yleensä oon yrittänyt niitäkin vielä ainakin vähän muokata.. jos on plagiointia, se on tahatonta.

      (Apua, pitäisiköhän käydä kaikki tekstit vielä kirjojen kanssa läpi.. iik..)

      Reply

  3. marietta
    Jan 07, 2016 @ 21:38:05

    Miten japanilaisen miniän odotetaan kohtelevan eurooppalaista anoppia?

    Reply

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Lähteet ja kirjallisuutta

Kokoamani tiedot perustuvat japanin kielen ja kulttuurin opintojeni muistiinpanoihin, eri oppikirjoihin ja Japanista kertoviin kulttuuri- ja matkaoppaisiin. Netistä olen vain täydentänyt tietoja, mitkä muista lähteistä ovat jääneet vajavaisiksi. Ikävä kyllä jotkin lähteet ovat auttamattomasti jo vanhentuneita, joten jos sinulla on nykyaikaisempaa tietoa esim. koulutuksesta tai työelämästä, laita kommenttia tulemaan :)

Lähteitä en ole erikseen eritellyt, koska suurin osa tiedoista on ikäänkuin yleistietoa Japanifaneille ja monissa opuksissa esiintyy näitä samoja tietoja. Lisäksi kirjallisuuslistasta kunkin postauksen loppuun tulisi pitkä, koska olen koonnut tietoja useista eri kirjoista. Kaikki painetun kirjallisuuden lähteet on kuitenkin lueteltu tässä alapuolella.

Kaikki kuvat ovat netistä ja kuvien lähde on aina liitetty kuvaan, eli klikkaamalla kuvaa pääset kuvan alkuperäiselle sivulle - ilmoitathan, jos huomaat jotain hyvän tavan vastaista kuvien (tai muiden juttujen) lainaamisessa!

Käyttämääni kirjallisuutta:
- Tuomas Anhava: Kevään kukat, syksyn kuu - Kootut tankarunot 1960-1982 (2000)
- Tuomas Anhava: Kuuntelen, vieras - Valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja (1969)
- Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen ja Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuuri (1994)
- Japani - pienoishakuteos Japanista (2006), toim. Takeshi Yoro, Taku Miki ja Genjiro Ito
- Japanin kulttuurihistoria - näkökulma (1994)
- Tapani Jussila: Tokiopassi (2007 ja 2003)
- Kansojen kirjasto: Japani (1987), toim. Time-Life Books
- Takako Karppinen: Japanin kielen alkeet (1999)
- Tadaaki Kawata: Japanin kieli (1989)
- Pirjo-Riitta Kuusikko: Bunka shokyuu Nihongo - Opintomoniste, kielioppi ja sanasto I ja II osa
- Hannu Kärkkäinen: Tokion ja Japanin matkaopas (1993)
- Heikki Mallat: Dōzo - Japanin kieltä ja kulttuuria (1993)
- Pia Matilainen ja Virpi Serita: Michi - tie japanin kieleen (2010)
- Hannele Ripatti-Cantell ja Matti Cantell: Aasia-kirja - Lukumatka Aasiaan, Australiaan ja Oseaniaan (1998)
- Alexander Walther: Japani - Nihon (2009)
- Ilmari Vesterinen: Japanin kansankulttuuri - Kulttuuriantropologinen johdatus (1982)
- Ilmari Vesterinen: Japanilaiset - Japanin kulttuurin antropologista tarkastelua (1987)
- Ilmari Vesterinen: Geishan maailma - Tarua ja totta (2001)

%d bloggers like this: