Japanin kouluista ja koulutuksesta Part III


http://www.amphi.com/~psteffen/fmf/pictures/elementarymath.jpg

Japanissa painotetaan matematiikan ja äidinkielen opiskelua, mihin meneekin aikaa; peruskoulussa opitaan noin 2000 kanjimerkkiä. Tällä määrällä selviää sanomalehden lukemisesta.

http://www.amphi.com/~psteffen/fmf/pictures/elemkanji1.jpg

http://www.amphi.com/~psteffen/fmf/pictures/elemkanji2.jpg

Myös luonnontieteet ja taiteet ovat koulussa arvossaan.

http://www.amphi.com/~psteffen/fmf/pictures/hscards.jpg

Englannin opiskelu on aloitettu yläluokilla, mutta tämän vuoden aikana on tarkoitus aloittaa kieleen tutustuminen jo viidennellä tai kuudennella luokalla – englanti ei kuitenkaan näillä luokilla ole virallinen oppiaine. Eräs lähde väittää, että japanilaisissa kouluissa opiskellaan englantia kirjoittamalla englanninkieliset sanat katakanoilla. Siksi japanilaisten englannin ääntäminen saattaa kuulostaa oudolta; äät ja ööt lausutaan a:na, r ja l ovat sama äänne, v on b, th on suhuässä ja monien konsonanttien perään lausutaan ylimääräinen u tai o. Kuitenkin seuraavassa kuvassa englannin opetus tapahtuu latinalaisin kirjaimin kirjoitettuna!

https://i2.wp.com/melaniedelgrosso.com/pb/wp_eb15f3b7/images/img21385471e13d66dcf2.JPG

Läksyjä tulee paljon, joten kavereihin tulee pidettyä yhteyttä lähinnä mesen ja kännyköiden kautta. Lauantaisin lyhyen koulupäivän jälkeen kavereiden kanssa ehtii viettää aikaa, mutta sunnuntait on varattu perheelle, onhan se viikon ainoa koko perheen vapaapäivä.

http://www.amphi.com/~psteffen/fmf/pictures/elemtext1.jpg

Suurin osa japanilaisista, 94-97%, jatkaa opiskeluaan peruskoulun jälkeen lukiossa, ja lukion jälkeen 75% jatkaa opintojaan. Puolet menee yliopistoihin tai nelivuotisiin opistotason oppilaitoksiin.

Lukioissa on seuraavanlaisia opinto-ohjelmia:

  • suosituin on yleinen, akateeminen opinto-ohjelma, joka valmistaa korkeakouluopintoihin ja työelämään
  • erikoistunut, ammatillinen opinto-ohjelma sisältää lukuisia vaihtoehtoja kalankasvatuksesta keramiikkaan
  • integroidussa opinto-ohjelmassa on sekä akateemisia että ammatillisia oppiaineita.

Lukioiden opetusohjelma on tiivistahtinen, ja useat koulut puuttuvat jopa opiskelijan arkielämään asettamalla kotiintuloaikoja ja valvomalla vapaa-ajan viettotapoja.

Kouluista ja koulutusjärjestelmästä vastaa Japanissa Koulutus-, kulttuuri-, urheilu-, tiede- ja teknologiaministeriö MEXT (Mombukagaku-shoo).

1 Comment (+add yours?)

  1. Trackback: Katakanaenglantia « J-blog

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Lähteet ja kirjallisuutta

Kokoamani tiedot perustuvat japanin kielen ja kulttuurin opintojeni muistiinpanoihin, eri oppikirjoihin ja Japanista kertoviin kulttuuri- ja matkaoppaisiin. Netistä olen vain täydentänyt tietoja, mitkä muista lähteistä ovat jääneet vajavaisiksi. Ikävä kyllä jotkin lähteet ovat auttamattomasti jo vanhentuneita, joten jos sinulla on nykyaikaisempaa tietoa esim. koulutuksesta tai työelämästä, laita kommenttia tulemaan :)

Lähteitä en ole erikseen eritellyt, koska suurin osa tiedoista on ikäänkuin yleistietoa Japanifaneille ja monissa opuksissa esiintyy näitä samoja tietoja. Lisäksi kirjallisuuslistasta kunkin postauksen loppuun tulisi pitkä, koska olen koonnut tietoja useista eri kirjoista. Kaikki painetun kirjallisuuden lähteet on kuitenkin lueteltu tässä alapuolella.

Kaikki kuvat ovat netistä ja kuvien lähde on aina liitetty kuvaan, eli klikkaamalla kuvaa pääset kuvan alkuperäiselle sivulle - ilmoitathan, jos huomaat jotain hyvän tavan vastaista kuvien (tai muiden juttujen) lainaamisessa!

Käyttämääni kirjallisuutta:
- Tuomas Anhava: Kevään kukat, syksyn kuu - Kootut tankarunot 1960-1982 (2000)
- Tuomas Anhava: Kuuntelen, vieras - Valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja (1969)
- Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen ja Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuuri (1994)
- Japani - pienoishakuteos Japanista (2006), toim. Takeshi Yoro, Taku Miki ja Genjiro Ito
- Japanin kulttuurihistoria - näkökulma (1994)
- Tapani Jussila: Tokiopassi (2007 ja 2003)
- Kansojen kirjasto: Japani (1987), toim. Time-Life Books
- Takako Karppinen: Japanin kielen alkeet (1999)
- Tadaaki Kawata: Japanin kieli (1989)
- Pirjo-Riitta Kuusikko: Bunka shokyuu Nihongo - Opintomoniste, kielioppi ja sanasto I ja II osa
- Hannu Kärkkäinen: Tokion ja Japanin matkaopas (1993)
- Heikki Mallat: Dōzo - Japanin kieltä ja kulttuuria (1993)
- Pia Matilainen ja Virpi Serita: Michi - tie japanin kieleen (2010)
- Hannele Ripatti-Cantell ja Matti Cantell: Aasia-kirja - Lukumatka Aasiaan, Australiaan ja Oseaniaan (1998)
- Alexander Walther: Japani - Nihon (2009)
- Ilmari Vesterinen: Japanin kansankulttuuri - Kulttuuriantropologinen johdatus (1982)
- Ilmari Vesterinen: Japanilaiset - Japanin kulttuurin antropologista tarkastelua (1987)
- Ilmari Vesterinen: Geishan maailma - Tarua ja totta (2001)

%d bloggers like this: